Silmäyksiä Hämeentie 10:n historiaan 12/24: Petos ja rangaistus

Petos ja rangaistus

Vuonna 1931 Hiltusen vaatusliikkeessä (Hämeentie 10 A 1) tapahtui ”Ovela petosyritys”, niin kuin Suomen Sosialidemokraatti otsikoi: 

”Helsingin raastuvanoikeudessa oli esillä O.Y. A. J. Hiltunen & Kumpp:in R. Lindecronaa vastaan nostama syyte petosyrityksestä. L. oli marraskuun 17 p:nä saapunut mainittuun pukimoliikkeeseen Hämeentie 10:ssä, ja tilannut puvun sekä turkistakin, jotka hän halusi saada valmiiksi seuraavaksi päiväksi. Edelleen sanoi L. tarvitsevansa auton, jolla kenraali Vallenius muka kyydittäisiin pois Katajanokan lääninvankilasta. Tilauksensa maksamista varten tarvittavat rahat sanoi L. saavansa eräältä tunnetulta henkilöltä jonka piti rahoittaa kyyditys 10,000 markalla. 

Johtaja Laukkasen epäillessä asian todenperäisyyttä, soitti L. mainitun henkilön toimistoon ja keskusteli puhelimessa ruotsiksi, jota joht. Laukkanen ei ymmärrä, sanoen puhelun päätyttyä: 'Selvä on ja rahat tulee'. Joht. Laukkanen ei tästä kuitenkaan tullut vakuutetuksi, vaan kutsui paikalle poliisin, joka pidätti Lindecronan.   

Oikeuden istunnossa kielsi Lindecrona puhuneensa mitään kenr. Valleniuksesta ja selitti puhelinkeskustelussa pyytäneensä tointa. Kysymyksessäoleva henkilö on ilmoittanut, ettei kukaan Lindecrona-niminen henkilö ole soittanut hänelle sanottuna päivänä, eikä sanonut tuntevansa pidätettyä. Lindecrona, jota on aikaisemmin rangaistu kaikkiaan 5 eri kertaa petoksista ja kavalluksista, pyysi syytteen kumoamista aiheettomana. Jutun käsittely siirrettiin t.k. 20 päivään.” 

Rafael Lindecronan johtaja Laukkaselle syöttämässä pajunköydessä mainittu kenraali Vallenius oli jääkärikenraali K. M. Wallenius, joka oli näihin aikoihin tutkintavankeudessa Katajanokalla syytettynä osallisuudesta presidentti K. J. Ståhlbergin kyyditykseen Suomen itärajalle. Kyse oli siis oikeistoradikalistisen Lapuan liikkeen vallankaappaukseen tähtäävästä toiminnasta, mikä loppui Mäntsälän kapinan lässähtämiseen vuonna 1932. Walleniuksesta enemmän:  https://fi.wikipedia.org/wiki/K._M._Wallenius

Petosyrityksestä Hiltusen vaatekaupassa Rafael Lindecronalle tuomittiin yksi kuukausi vankeutta. Hufvudstadsbladet kertoo tuomiosta ja sen syystä.

Muista rötöksistä Lindecrona sai paljon pitemmän tuomion. Suomen Sosialidemokraatti kertoo tästä tuomiosta ja sen syistä.

Rafael Lindecrona oli ilmeisesti taparikollinen. Hänen keskisuomalaiseen maanviljelijään kohdistuvasta, avuttoman oloisesta petosyrityksestään kerrotaan jyväskyläläisessä Sisä-Suomi-lehdessä jo vuonna 1930. Lehdessä Lindecronan mainitaan olevan ”Helsingin poliisille tunnettu” rikollinen. 

Rafael Lindecronan surullinen tarina yhdistyy yhdeltä pieneltä osalta Hämeenhaan tarinaan.

Silmäyksiä Hämeentie 10:n historiaan 11/24: Elämää Hämeentie 10:ssa vuonna 1931

Elämää Hämeentie 10:ssa vuonna 1931

Kirjoitukseni 2024/4 kuvasi elämää Hämeentie 10:ssä heti talon valmistumisen jälkeen vuosina 1929–1930. Kirjoitus perustui hakuihin Kansallisarkiston digitoimista Helsingin Sanomista. 

Tässä kirjoituksessa tarkastelen elämää vuonna 1931. Nyt olen etsinyt tietoa talostamme neljästä sanomalehdestä: Helsingin Sanomat, Suomen sosialidemokraatti, Uusi Suomi, Hufvudstadsbladet. 

Talouslama jatkuu vuonna 1931. Tästä huolimatta Hämeenhaassa on monenlaista taloudellista ja palvelutoimintaa.

A. J. Hiltusen vaatetusliike jatkaa toimintaansa huoneistossa A1, ja mainos kertoo, että ”pukuja ja palttoja” on aina varastossa. Yhdessä ilmoituksessa liike tarjoaa astrakanikappoja. Kyse on karakul-lampaan karitsan nahasta muokattu erittäin pienikiharainen turkislaji, krimiturkki. Krimiturkkia on sanottu myös astrakaaniturkiksi mahdollisesti siitä syystä, että kauppareitit ovat kulkeneet Krimin lisäksi myös etelävenäläisen Astrahanin kaupungin kautta.

Talossa on vuonna 1931 toinenkin vaatetusliike. Kolmannen linjan puolella liiketilassa toimii Lasten pukimo- ja kangaskauppa. 

Lasten pukimo kertoo myyvänsä vaatteita halvalla. Ja talossa asuvan ompelijan (huoneisto B32) lehtimainos kertoo, että ”leninkejä myydään suoraan ompelijalta, hinnat  alentuneen palkkatason mukaiset".

Edellisenä vuonna ahkerasti vastaanottoaan mainostanut lääkäri Wasenius ilmoittaa keskeyttävänsä vastaanottonsa toistaiseksi. Ehkäpä vastaanottoa jatkaa lääkäri Rosenius, joka kertoo olevansa yleislääkäri ja hoitavansa ”naistauteja ja synnytyksiä”. Ei ole tietoa siitä, asuvatko Wasenius ja Rosenius talossa, mutta aluelääkäri Wetterstrand asuu huoneistossa A6. Ei ole tietoa siitä, minkä alueen lääkäri hän oli.

Edelleen talosta tarjotaan vuokralle asuntoja, sekä isoja huoneistoja että toisen toveriksi pieneen asuntoon. Talouslaman vallitessa työstä ja rahasta oli pulaa, joten monien ihmisten maksukyky on vähäinen, minkä seurauksena varsinkaan isoihin vuokra-asuntoihin ei tahdottu saada vuokralaisia. Tästä ja monesta muusta Hämeenhakaakin koskevasta asiasta kertoo Juha Koskinen kirjassaan Kallion historia. Kirjan julkaisi Kallio-seura – Sörkan gibat vuonna 1990.

Seuraava ilmoitus viittaa siihen, että pankiksi suunniteltuun tilaan (nykyinen Kallio Bar eli M1) ei joko ollut saatu pankkia tai sitten pankki ei jatkanut vuokrasopimusta. Olen esitellyt tilaa kirjoituksessa 2024/2.

Pula-aika näkyi myös huutokaupoissa. Pienessä ilmoituksessa kerrotaan, että huonekalujen huutokauppa pidetään Hämeentie 10:ssä. 

Kahdessa lehti-ilmoituksessa kerrotaan halvalla myytävistä autoista. Molemmat ovat nähtävänä Hämeentie 10:n autotallissa. Toinen on ”5 henk. avovaunu priima kunnossa” ja toinen ”Flint-merkk. henkilöauto prima kunnossa”. 

Tanssikahvila KIwa jatkaa toimintaansa. Kiwa mainostaa, että tanssia on joka ilta (ja joka ilta on myös balettitanssiesitys). 

Kesällä 1931 ”Ensiluokkainen tanssikahvila Kiwa” kuitenkin pantiin myyntiin, ilmoituksen mukaan halvalla. Jonkin ajan kuluttua se oli ilmeisesti saanut uudet omistajat, jotka tekivät tilassa remontin. Kahvila Kiva (tässä mainoksessa ei enää Kiwa) avattiin ”uudessa huolitellussa asussa”.

Kiwa mainostaa, että jouluna on erikoisohjelmaa: ”Hauska joulu-ukko vierailee Kiwassa".

Talouslamasta huolimatta rakennuksessa jatkavat valokuvaliike ja kenkäkauppa. Valokuvaliike Podworskyn päämyymälä on Aleksanterinkadulla ja haaralikkeitä on kaikkiaan yhdeksän eri puolilla Helsinkiä – yksi nistä Hämeentie 10:ssä.  Kenkäkauppa Batan päämyymälä on samoin Aleksanterinkadulla ja sivuliikkeet Hämeentiellä ja Turun Linnankadulla.

Partureille ja kampaamoille taisi lamasta huolimatta riittää asiakkaita. Kolmannen linjan puolella sijaitseva "Parturi ja Kampaamo" mainostaa 100 markkaa maksavia permanentteja "tukan paksuudesta riippumatta”. 

Koululaisille tarjoaa tunteja rouva Valborg Erkko (huoneisto A12). Kaksi ilmoitusta löytyi vuodelta 1931. Toisessa hän kertoo antavansa tunteja ruotsissa, toisessa kaikissa aineissa paitsi matematiikassa. Valborg Erkon puoliso oli kemisti-insinööri Eero Erkko, Helsingin Sanomien päätoimittaja ja ministeri Eljas Erkon veli.

Hämeenhaan palvelujen kirjo laajeni keväällä 1931, kun varatuomari Nestor Koskinen avasi lakiasiaintoimiston huoneistossa jossakin A-portaan huoneistossa..

Elämä Hämeenhaassa jatkui vilkkaana, vaikka talouden elpyminen oli vielä usean vuoden päässä. 

Silmäyksiä Hämeentie 10:n historiaan 10/24: Rakennuksen koristeet

Rakennuksen koristeet

Hämeenhaan asuinhuoneistojen ovien ulkopinnan yläosassa on tällainen puurimoista sommiteltu kuvio. 

Kyseessä on meanderi. Koristekuvion nimi juontuu muinaisessa Fryygiassa, nykyisessä Länsi-Turkissa, virtaavasta mutkikkaasta joesta (nykyisin Menderes). Hedelmällisestä maaperästään tunnettu jokilaakso antoi aiheen mutkikkaaseen, kulmikkaaseen kuvion, josta tuli Antiikin Kreikan rakennustaiteessa paljon käytetty hedelmällisyyden symboli. Se kertoi talon varallisuudesta, joko todellisesta tai toivotusta. Meanderikoristeita on käytetty rakennusten koristeluun myöhemminkin.

Meandereita on monenlaisia. Meidän talossamme oleva koristekuvio on yksinkertainen. Kuvio voi olla mutkikkaampi, esimerkiksi toistuvan t-kirjaimen muotoinen. 

Rakennuksemme räystään alla on myös meanderi. Sitä on usein vaikea nähdä, sillä se on korkealla ja yleensä varjossa. Jokin aika sitten satuin kulkemaan Kolmatta linjaa alaspäin juuri kun aurinko osui viistosti alhaalta räystään alle. Onnistuin vangitsemaan meanderin valokuvaan, jossa selvästi näkyy samanlainen perusrakenne kuin ovissa. Muutaman metrin mittaiset meanderit katkaisee tyhjä alue, johon on maalattu tähti. Kaikki voimakkaissa väreissä, jotka ovat säilyneet hämmästyttävän hyvin.

Meanderikuvioita on ilmeisesti ollut rakennuksessa enemmänkin. Kolmannen linjan puolella on B-portaan sisäänkäynnin yläpuolella jäljellä yksi lasilevy, johon on maalattu samantapainen meanderikoriste kuin muuallakin. Kaukaa katsoen vaikuttaa siltä, että kuvio olisi maalattu lasilevylle keltaisella (tai kullanvärisellä) maalilla. Kuvio vaikuttaa kuitenkin hiukan erilaiselta. Oikealla se jatkuu korkealle ja vasemmalla pyöristyy. Olisikohan jossain vanha valokuva, jossa meanderin muoto näkyisi kunnolla?

Meandereita on Helsingissä muuallakin. Vanhassa kauppahallissa on Merkurius-obeliskissa ns. kreikkalainen meanderi. Kuva on Liisa Väisäsen kirjasta vuodelta 2022 Symbolien Helsinki: Opas pääkaupungin salaisuuksiin. Helsinki: SKS kirjat. 

Myös eduskuntatalossa on meanderi, joka yhdistää erilaisia muotoja vapaammin kuin yleensä. Myös tämä kuva on Väisäsen kirjasta.

Rakennuksessamme on kuitenkin vielä yksi meanderi, jota en ollut huomannut, vaikka olen vuosia kulkenut sen alta. Tämän blogin alkukuvassa voi kuvaa voimakkasti suurentaen erottaa A-portaan sisäänkäynnin yläpuolelta heikon meanderikuvion. Seuraavassa kuvassa se näkyy selvästi.

Meanderikuvio on sama kuin huoneistojen ulko-ovissa ja räystään alla. Se on paikoitellen vuosien saatossa vahingoittunut. 

Olisikohan aiheellista kunnostaa meanderikoristeet? A-, B- ja C-portaiden sisäänkäynnin yläpuolella olevat kunnostetut meanderikoristeet kertoisivat rakennuksen historiasta ja ainutlaatuisuudesta. Meanderit olisivat konkreettinen tunnus rakennuksellemme ja vahvistaisivat ajatusta siitä, että asumme arvotalossa. Ehkäpä kunnostaminen olisi myös lahja rakennukselle, joka täyttää 100 vuotta runsaan neljän vuoden päästä. 

Silmäyksiä Hämeentie 10:n historiaan 9/24: Katukuvia Hämeentie 10:n kohdalta vuonna 1970

Katukuvia Hämeentie 10:n kohdalta vuonna 1970

Edellisessä postauksessa oli Simo Ristan ottama valokuva Hämeenhaan porttikäytävästä ja neljästä nuoresta. Tässä esittelen Eeva Ristan ottamia kuvia, joissa näkyy talomme vuonna 1970. Kuvat on haettu palvelusta https://museovirasto.finna.fi/. 

Ensimmäinen kuva on Kolmannen linjan puolelta. Kahdet lastenvaunut, lapsi tarkastelee sisarustaan, äidit ehkä kaupassa sisällä. Kysessä on ilmeisesti muovikauppa, jonka nimi ei valitettavasti näy kunnolla. Ikkunasssa näkyy Unisex-patja. Sijauspatjan koko näyttäisi olevan 190x75 cm. Onkohan kyse sanaleikistä: Unisex < uniseksi (siis tällä patjalla tulee uniseksi)? Ehkäpä littyy myös ajan tasa-arvokeskusteluun?

Toinen kuva on Hämeentien ja Kolmannen linjan kulmasta. Nainen, rattaat lapsi kyydissä, lapsella sylissä ehkä jokin paketti. Nainen katselee vaatekaupan ikkunaa - kaupassa on menossa alennusmyynti. Hämeentiellä ihmisiä ja bussi. Näkinkujan kulmassa vielä teollisuuslaitos.

Ristat ottivat paljon kuvia arkielämästä muun muassa Helsingin kaduilla. Avioparista ja heidän valokuvistaan on YLE:n Areenassa lyhyt dokumentti (https://areena.yle.fi/1-1282098). 

Simo Ristasta lisää sivulla https://talotarinat.fi/tag/arkkitehtuurivalokuvaus/. Simo ja Eeva Ristan valokuvia on myös kirjassa Asfalttia ja auringonkukkia, toimittanut Satu Savia, Helsingin kaupunginmuseo 2010.

Silmäyksiä Hämeentie 10:n historiaan 8/24: Piharakennuksen vaiheita 2

Piharakennuksen vaiheita 2

Seuraava tunnelmallinen kuva kolmannelta linjalta alapihalle ja autotallin luiskalle on vuodelta 1970. Sen on ottanut Simo Riska, joka puolisonsa Eevan kanssa kuvasi katuelämää muun muassa Kalliossa.

Kuvassa on neljä nuorta. Tyttö ja poika ovat nousemassa alapihalle; poika taluttaa polkupyörää. Autotallin luiskassa ovat myös tyttö ja poika. Olen hieman vaalentanut kuvaa, jotta he näkyisivät paremmin. Tummemmassa kuvassa en ensin huomannut luiskassa olevia ollenkaan.

Autotallin yläpuolella lukee Oy Fredr. Wagner Ab. Kyseessä on luultavasti kirjapainoalalla toiminut yritys (tai ehkä sen varasto). Oy Fredr. Wagner Ab on toiminut Tukholmassa, Göteborgissa, Malmössa ja Helsingissä. Verkosta löytyy Fredr. Wagner Ab:n hinnasto ja yrityshistoriikki 1900-luvun alkupuolelta. Oy Fredrik Wagnerin edustaja on vuonna 1999 osallistunut selvityksen Elektroninen painoviestintä tekemiseen. Ja kuluvana vuonna on Huutomylly.fi:ssä ollut myynnissä Oy Fredr. Wagner Ab:n valmistama Prim-sirkkeli. Hieman arvoituksellista – muuta tietoa en ole onnistunut löytämään.

Piharakennuksessa on tuolloin sijainnut romuliike, Romutarvike Oy. Vuonna 1970 piharakennusta ei siis enää käytetty pyykkitupana. Parin vuoden päästä rakennukseen sitten remontoitiin kaupungin työntekijöiden sosiaalitila. Romutarvike Oy:stä ei löydy sen kummempia tietoja kuin että sillä on ollut varastoalue Kyläsaaressa.

Lopuksi kännykällä ottamani valokuva suunnilleen samasta paikasta. Paljon on ennallaan, mutta liiketoimintaa piharakennuksessa ja autotallissa ei enää ole. Lapsia ja nuoria pihalla näkyy harvoin. 

Silmäyksiä Hämeentie 10:n historiaan 7/2024: Piharakennuksen vaiheita 1

Piharakennuksen vaiheita 1

Jokin aika sitten oli Hämeenhaka-ryhmässä keskustelua piharakennuksesta. Olen koettanut selvittää asiaa.

Piharakennuksen vaiheista ei vielä ole tietoa ennen kuin vuonna 1966, jolloin sitä on kuvattu koko rakennuksen piirustusten yhteydessä. (Talon rakennuspiirustuksissa vuodelta 1928 sitä ei näy.) Voi olla, että vuoden 1966 piirustukset kuvaavat alkuperäistä piharakennusta, sillä yhteinen pesutupa lienee ollut tavallinen vuosisadan alkupuolella.

Piharakennuksessa on siis ollut pesutupa ja mankeli vasemmalla sekä liinavaatevarasto oikealla, josta kulku wc-tilaan.

Vuonna 1963, kun As Oy Helsingin Hämeenhaka merkittiin kaupparekisteriin (josta enemmän joskus myöhemmin), piharakennuksen omisti Inios Oy. Vuonna 1965 se siirtyi yksityishenkilölle, ja vuonna 1970 sen osti Helsingin kaupunki.

Seuraavat kaksi kuvaa kertovat piharakennuksen muutoksista kaupungin omistuksessa. Vuonna 1972 siihen remontoitiin kaupungin puhtaanapitolaitoksen sosiaalitilat. 

Vasemmalla on kaksi lavuaaria, suihku ja vessa sekä vaatekomeroita ja penkkejä. Keskellä on ruokailutila ja oikealla ilmeisesti varastotilaa (jonka yhteydessä oleva wc-tila on muutettu varastoksi; jossain muussa näkemässäni piirroksessa tämä tila kulkee luutavaraston nimellä). Seuraavassa sivupiirroksessa kuvataan suoritettavaa lattiaremonttia.

Betonin päälle siis pantiin vuorivillaa, piirut (eli koolaus), lattialankut ja muovimatto. Aikansa ratkaisu, joka tuli myöhemmin aiheuttamaan ongelmia.

As Oy Helsingin Hämeenhaka osti piharakennuksen kaupungilta vuonna 1995. Jossain vaiheessa siitä sitten tuli pyörävarasto. 2010-luvun lopussa piharakennus päätettiin remontoida. Remontin suunnitteli talon asukas, arkkitehti Barbro Holmberg.

Remontti toteutettiin vuonna 2020. Taloyhtiön toimintakertomuksessa vuodelta 2020 kuvataan työn vaiheita: ”Tilassa oli aiemmin koolausten päälle levytetty lattia. Oletus oli, että lattia on riittävän tasainen tulevaa käyttöä silmällä pitäen. Levyjen poiston jälkeen havaittiin, että lattia oli niin muhkurainen, ettei sitä voitu jättää sillensä. Asbestinäytteen perusteella lattian vanhassa vedeneristeessä todettiin olevan asbestia. Asbestipitoisen lattian poistamisesta ja lattian uudelleentasoituksesta aiheutui merkittäviä lisäkustannuksia suhteessa kiinteään urakkahintaan.”

Tulos on mielestäni onnistunut, mutta uudistettukin tila pursuaa polkupyöriä ja muita tavaroita. 

Seuraavassa kirjoituksessa kerron vielä piharakennuksesta vuonna 1970.