Silmäyksiä Hämeentie 10:n historiaan 11/25: Ajallisia kerrostumia Hämeentie 10:n kellarissa

Ajallisia kerrostumia Hämeentie 10:n kellarissa

Talomme kellareissa aika tuntuu pysähtyneen. Tästä ovesta pääsee arkistoon, jossa on asiakirjoja pääasiassa vuodesta 1963 lähtien, siis siitä kun As Oy Helsingin Hämeenhaka perustettiin. Siihen astihan rakennus oli yksityisomistuksessa.

Tällaiselta talon arkistossa näyttää. Ei ehkä ihan ammattimainen arkisto, mutta paljon tietoa siellä kyllä on. Käsipyyhe- ja vessaperipakkaukset luovat tunnelmaa – ja lisäävät pölyä. Ei allergikolle sopiva paikka.

Kellarissa saa katsoa eteensä, sillä lattia ei ole tasainen, vaan välillä on astuttava yksi askel alaspäin, välillä ylöspäin. Pelkästään alaspäin ei kannata katsoa, sillä jotkin putket kulkevat jossain 160 cm korkeudessa.

Kellarissa on kaksikielisiä kylttejä vanhoilta ajoilta, vaikkakin hissin konehuoneesta kerrotaan vain ruotsiksi. Ylimääräisiä tavaroita käytävillä juuri ole, mutta yksi pölykapseli on siellä pitkään oleillut. Valojen sammuttaminen ei enää ole tarpeen, sillä ne syttyvät ja sammuvat liiketunnistimen ohjaamina.

Lappusia rotanmyrkytyksistä löytyy. Tuntuvat tehonneen, sillä rottia en siellä ole nähnyt. Mikähän mahtaa olla seinäkirjoituksen Tn. B. A. BAD. viesti? Tunneli B-portaan alueelta A-portaan alueelle? Entä BAD.?

Seuraavassa kuvassa näkyvä kaappi liittyy jotenkin kaasuputkistoon. Kaasuputket taitavat olla noita ruskeita oikealla ylhäällä.

Viimeisessä kuvassa on rakennuksemme C-portaan kellarissa sijaitseva vaikuttavan näköinen kaukolämpöläitteisto. Aiemmin samassa isohkossa tilassa lienee sijainnut lämmitysuuni, jossa todennäköisesti polttoaineena on rakennuksen alkuaikoina käytetty puuta. Sitä on kyllä kulunut melkoisesti. Lämmittäminen kuului talonmiehen tehtäviin. 

Puulämmityksestä ehkä siirryttiin jossain vaiheessa kivihiileen (tai siitä jalostettuun koksiin) energialähteenä. Siirtymä kaiketi vaati kattilan uusimisen. Jossain vaiheessa kivitaloissa yleensä siirryttiin öljyn käyttöön polttoaineena, ja kattila jälleen uusittiin. Ei ole tietoa siitä, milloin talossamme siirryttiin eri vaiheisiin (ja käytiinkö kaikki vaiheet läpi). Joka tapauksessa kaukolämpöön siirryttiin viimeistään 1990-luvulla. Kaukolämpö kylläkin tuotettiin pitkään kivihiiltä polttamalla, mikä Helsingissä loppui vuonna 2023.  Olisikohan talon vanhimmilla asukkailla muistitietoa lämmitysjärjestelmistä?

Lähteitä

Hagner, Börje 2015. Kun isoisä Fläktilta pajatuhottimen osti. LVI-alan historiakooste. https://www.ril.fi/media/files/seniorit/lvi-historiikki.pdf

Helen. Jäähyväiset Hanasaaren voimalaitokselle. https://www.helen.fi/uutiset/2023/jaahyvaiset-hanasaaren-voimalaitokselle

Lämmitystä vuosien varrella. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kh/lammitysta-vuosien-varrella/

Silmäyksiä Hämeentie 10:n historiaan 10/25: Elämää Hämeentie 10:ssä vuonna 1933

Elämää Hämeentie 10:ssä vuonna 1933

Kirjoitukseni 4/24 kuvasi elämää Hämeentie 10:ssä heti talon valmistumisen jälkeen vuosina 1929–1930. Kirjoitus 11/24 kuvasi talon elämää vuonna 1931 ja kirjoitus 1/25 vuonna 1932. Tässä kirjoituksessa tarkastelen elämää talossa vuonna 1933.

Postikonttori toimi edelleen entisen ravintolan tiloissa. Lehti Svenska Pressen kertoo ennätyksellisestä postitulvasta jouluna 1933. Konttori oli tuolloin auki sekä joulu- että tapaninpäivänä.

Myös Trikootehdas, Hiltusen vaatekauppa ja parturi jatkoivat toimintaansa. Jokin liike (nimeä ei kerrota) ilmoittaa lehdessä ”loppuunmyyvänsä pilahinnalla” käsitöitä ja lankoja. Kenkäliike Bata ei enää toimi talossa, mutta nyt on avattu maitokauppa. 

Rakennuksessa on nyt myös kahvikauppa Fennia. 1930-luvulla oli tavallista myydä paketissa teollisesti paahdettua kahvia, joka sitten kotona jauhettiin ja keitettiin. Kahvia ei siis juuri enää paahdettu kotona ”kaffeprännärissä”. Seuraavassa kuvassa ajan kahvipaketteja.

Myös asianajaja ja kaksi lääkäriä työskentelevät edelleen Hämeentie 10:ssä. Talossamme toimi myös huutokauppa, ehkä piharakennuksessa.

Vuonna 1933 lehdissä oli paljon työnhaku- ja työntarjoamisilmoituksia. Työtä hakivat sekä naiset että miehet. Tässä ”raittiin ja rehellisen nuorenmiehen” työnhakuilmoitus.

Tässä ”kiltti tyttö” hakee töitä palvelijattarena. Osoitteekseen hän kertoo talomme.

Joskus palvelukseen haluttiin ruotsia puhuva palvelijatar, tjänarinna. Tässä ilmoitus Hufvudstadsbladissa.

Tuohon aikaanhan oli vielä tavallista, että perheissä oli palvelijatar. Joissakin talomme huoneistoissa on (tai on ollut) piianhuone, ja A-portaassa on portaikossa olevan hissin lisäksi edelleen piianhissi. Sinne kuljettiin pihan kautta, ja näin palvelijatar saattoi hoitaa askareitaan asukkaita häiritsemättä. Joskus ilmoituksissa korostettiin, että haettin yksinpalvelijatarta. Ilmeisesti kyse on siitä, ettei palvelijattaria perheessä ollut useita (esim. erikseen keittäjää ja lastenhoitajaa), vaan yhden oli hoidettava kaikki työt.

Vielä ei ollut Tinderiä, mutta keinot keksittiin. Tässä kaksi ”tyttölasta” hakee seuraa vanhemmista miehistä. Vastaukset pyydetään Hämeentie 10:n postikottoriin, mutta naiset saaattoivat toki asua muualla.

Keitä talossamme asui vuonna 1933? Etsin Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikirjasta kaikki Hämeentie 10:n osoitteekseen antaneet. Kaikkiaan löytyi 44 tällaista, joista 28 oli miehiä ja 16 naisia. Useimmat varmaan asuivat talossa, mutta joillakin saattoi olla siellä vain toimisto tai kauppa. 

Miehet edustavat monia ammatteja. Lääkäreitä on kaksi, asianajajia yksi. Nämä kolme ehkä asuivat muualla, mutta pitivät vastaanottoa Hämeentie 10:ssä. He myös ilmoittelivat ahkerasti palveluksistaan lehdissä. Talossa asui myös komentajakapteeni. Nämä neljä ehkä olivat ”parempaa väkeä”. Toisaalta talossa asui myös kolme johtajaa, jotka saattoivat olla varakkaita. 

Hämeentie 10:ssä asui kolme teknisen koulutuksen suorittanutta miestä: rakennusmestari, teknikko ja konepiirtäjä. Myös rakennuksen isännöitsijä K. Albert Halén luultavasti asui siellä. 

Miesten suurin ryhmä muodostuu ammattimiehistä (ehkä pikkuisen laajasti tulkiten). Heidän ammattinimikkeitään ovat varastopäällikkö, työnjohtaja, kirjaltaja, kaivertaja, monttööri (=asentaja), kirvesmies, kauppamatkustaja, myyjä, konttoristi (joita oli kaksi), koristelija (luultavasti somistaja), taiteilija. Varsinaisia työläisiä olivat ehkä varastotyöntekijä, ulkotyöläinen, toimistoapulainen ja kauppa-apulainen. 

Naisten työssäkäynti 30-luvulla ei ollut niin tavallista kuin nykyään. Talossamme kuitenkin asui hyvä joukko työssä olevia naisia. Korkean koulutuksen saaneita oli kaksi, hammaslääkäri ja farmaseutti. Konttoristeja on peräti viisi, ja heistä joillakin voi hyvinkin olla esim. jokin kaupan alan tutkinto. Ammattimiehiä vastaavia ovat ehkä vaatturityöntekijä, ompelija (2), kirjansitomon työntekijä, kauppias, muotiompelija. Talossa asui myös torimyyjä. Lisäksi muutamalla naisella oli osote- ja ammattikirjassa merkintä neiti tai leskirouva.

Konttoristeja asui talossa peräti seitsemän, kaksi miestä ja viisi. naista. Onkohan kyseessä sattuma vai onko suurella määrällä jokin yhteys siihen, että talossamme asui vuonna 1933 Konttorityöntekijäin ammattiosasto 44:n (Helsinki) puheenjohtaja.

Lähteitä

Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikirja 1933.

Kahvi osakeyhtiö 1931. Kahvinkäyttäjän käsikirja. Helsinki. 

Kahvimuseon aarteita. 

Kansallisarkisto. Sanomalehdet.

Suomen liikekalenteri 1933.