Seuraavat tiedot talon elämästä on poimittu vuosina 1929 ja 1930 ilmestyneistä Helsingin Sanomista, jotka ovat digitaalisina saatavissa Kansalliskirjastosta. Tiedot ovat pääasiassa ilmoituksista ja myös parista uutisartikkelista.
As. Oy. Hämeenhaan rakennus valmistui talvella 1929. Aika oli huono. New Yorkin pörssiromahdus alkoi lokakuussa 1929, ja sen vaikutukset olivat maailmanlaajuisia. Suomessa vallitsi talouslama tai pula-aika vuosina 1930–1933. Rahasta siis oli pulaa.
Taloon haettiin vuokralaisia, ei osakkeenomistajia. Ei ole tietoa, ketkä omistivat osakkeet. Huhtikuussa 1929 tarjotaan vuokralle kauniita 1–4-huoneen ja keittiön asuntoja sekä "dubletteja" "uudenaikaisine mukavuuksineen". Lokakuussa on tarjolla muutamia 2–4:n huoneen asuntoja kaikilla nykyajan mukavuuksilla, ja näköalakin on kaunis (verstaiden ja teollisuusyritysten ylitse).
Heinäkuussa 1929 tarjotaan vuokralle "myymälähuoneusto suurehkoine varastohuoneineen ja lämpöineen". Syyskuussa tarjotaan kahta myymälää vuokralle. Vielä vuoden 1930 marraskuussa vuokralle tarjotaan isoa huoneistoa palvelijanhuoneineen. Ilmoituksissa kerrotaan että talonmies portaassa B näyttää tilan. Vuokralaisia oli ilmeisesti vaikea saada talouslaman aikana.
Vuonna 1930 tarjotaan alivuokralaisasuntoja neidille, miehelle tai kahdelle miehelle ja toverina huoneessa jo asuvalle. Yhteisenä vaatimuksena kaikille on työssä käyminen.
Kuitenkin joillakin talossa jo asuvilla oli varaa palkata kotiapulainen. Kesällä 1929 haetaan "siistiä ruuanlaittotaitoista nuorta maalaistyttöä 2-henkiseen perheeseen" kotiapulaiseksi. Yhdessä ilmoituksessa haetaan ruotsia puhuvaa kotiapulaista.
Jo valmistumisvuonna A-portaan toisessa kerroksessa toimii Vaatetusliike A. J. Hiltunen & kumpp., joka kertoo edelleeen valmistavansa pukuja ja palttoita ym. Liike mainostaa jatkossa usein halpoja vaatteita.
Hämeenhaassa on tuolloin ilmeisesti myös huonekalukauppa, sillä ilmoituksella etsitään huonekalujen värjääjää ja osoitteeksi annetaan Hämeentie 10, huonekalukauppa.
Talossa on myös valokuvaliike. Anton Podworsky Oy ilmoittaa usein Helsingin Sanomissa ja mainostaa Rollbalda-rullafilmikameraa 6x9 cm ja muita valokuvauskoneita ja tarvikkeita, ainoastaan parhaita laatuja. ”Amatöörityöt kehitetään, kopioidaan ja suurennetaan nopeasti ja huolella.” Pääliike on Aleksanterinkatu 13:ssa ja haaralikkeitä on keskustassa viisi, Töölössä kolme ja Sörnäisissä yksi, Hämeentie 10:ssä.
B-portaan neljännessä kerroksessa työskentelee jo vuonna 1929 kätilö, joka "antaa neuv. ja hoitoa". Hieroja ja hierojatar ilmoittavat usein palveluksistaan A-portaan viidennessä kerroksessa. Hierojatar tarjoaa myös ammekylpyjä. Vuonna 1930 yleislääkäri Adolf Wasenius kertoo ilmoituksessa ottavansa vastaan A-portaassa.
Pikkuilmoituksilla myydään monenlaisia tavaroita. Joulukuussa 1929 on myytävänä "rahapulan tähden" hyvä kriminnahkakappa, ”vähän käytetty, sopii suurellekin henkilölle”. Talossa asuva henkilö myy kesällä 1930 hyväkuntoista, seitsenmetristä mahonkivenettään, jossa on kuuden hevosvoiman Olympia (Waasa) -moottori. Vene sijaitsee Pitkänsillanrannan laiturissa paikassa 216. Myynnin lisäksi kyseeseen tulee vaihto autoon tai purjekutteriin.
Vuonna 1930 talossa asuva nainen on hukannut Baumgarten-kellonsa ja antaa puhelinnumeronsa, johon löytäjä voi soittaa.
Seuraava ilmoitus on jotenkin epäilyttävä tai ainakin se on vaikeasti tulkittava – millaisesta rahainperimisestä oli kysymys?
Pohjakerrokseen oli rakennettu kaksi suurta liiketilaa. Toinen niistä oli suunniteltu pankkisaliksi, mutta toistaiseksi ei ole tietoa aloittiko tiloissa pankki. Kahvilaksi suunnitellussa tilassa aloitti heti vuonna 1929 kahvila Kiwa (kirjoitetaan joskus väliviivalla Ki-wa). Kahvila kertoo tarjoavansa kahviaamiaisia sekä soittoa ja tanssia joka ilta. Iltatanssien lisäksi Kiwassa järjestetttiin iltapäivätansseja sunnuntaisin klo 2–4 ip.
Kahvilassa esiintyi ilmoitusten mukaan useita suomalaisia näyttelijä-muusikoita. Yksi heistä oli ”suosittu humoristi Paul Troupp”. Troupp (1878–1943) oli näyttelijä useissa Helsingin teattereissa ja esitti päärooleja mm. Ibsenin, Shakespearen ja Strindbergin näytelmissä. Hän esiintyi myös opereteissa ja sävelsi lauluja, joista yksi oli ”Skrattkuplett”. Paul Troupp
Wikipediassa.
Toinen aikansa kuuluisuus, joka esiintyi Kiwassa, oli Rafael Ramstedt (1888–1933). Kiwassa Rafu esiintyi orkesteri Ri-o-ri-tan kanssa joka ehkä oli saanut nimensa elokuvasta
Rio Rita. Raf. Ramstedt oli J. Alfred Tannerin ohella aikansa tunnetuimpia laulaja-lauluntekijöitä. Hänen laulelmistaan (kupleteistaan) suosituin lienee Balladi Rosvo-Roopesta. Rafael Ramstedt
Wikipediassa; hänen laulujaan on kuultavissa Ylen
Areenassa.
Kolmaskin suomalainen laulaja esiintyi näinä aikoina Kiwa-kahvilassa, nuori näyttelijä ja muusikko Yrjö Sylberg (1907–1987). Hänestä ei löydy tarkempaa tietoa.
Ulkomaisiakin esiintyjiä oli: ”unkarilainen mustalaistyttö, joka laulaa laulujaan muutaman päivän, joten kaikille, jotka eivät ole häntä ennen kuulleet, on nyt tilaisuus kuulla tätä kaunista tyttöä ja hänen miellyttävää ääntänsä”. Huhtikuussa 1930 Kiwassa järjestettiin palmutanssit kahvilaan sijoittuvan ”rakkausnovellin” innoittamana.
Helsinki jakautui Hämeenhaan valmistumisen aikoina vahvasti kahtia. Pitkänsillan eteläpuolella oli porvarillinen kaupunki, pohjoispuolella työväen asuttamat Kallio ja Sörnäinen, joissa olosuhteet hyvälle elämälle olivai vähäisemmät.
Vuosina 1929–1930 vallitsi vielä kieltolaki. Lakia kuitenkin kierrettiin tehokkaasti, joten esimerkiksi Kiwa-kahvilassa hyvinkin mahdollisesti sai "kovaa teetä", ellei muualta niin omasta taskumatista. (Laki kumottiin ”543210” eli 5.4.1932 klo 10 alkoholia sai taas myydä.)
Elämän rouheus näkyy myös parissa Hämeentie 10:tä koskevassa Helsingin Sanomien jutussa. Hämeentie 10:ssä tapahtui veriteko marraskuussa 1929. Mies löi naista puukolla käsivarteen ja lähti pakoon. He asuivat samassa asunnossa, vaikkeivat olleet naimisissa, mikä tuohon aikaan oli harvinaista ja pahennusta herättävää.
Tammikuussa 1930 varkaat murtautuivat Hämeentie 10:n kellarikomeroon. He saivat saaliikseen mm. nutriaturkin ja ”arvokkaan kokoelman, joka käsitti 815 kappaletta erilaisia kullasta, hopeasta, pronssista y. m. metallista valmistettuja ansio- ja muistomitaleja, joiden yhteinen metalliarvo on vain noin 2,000 markkaa, mutta todellinen arvo ainakin 100,000 markkaa". Syylliseksi epäiltyinä pidätettiin neljä ”toimetonta miestä”, joiden nimien alkukirjaimet kerrotaan. Osan saaliista miehet olivat myyneet, mutta suurimman osan he upottivat jääaukosta Töölönlahteen. Paikkaa eivät ilmeisesti kertoneet (tai tienneet).
Vanhat sanomalehdet ovat aarreaitta menneisyyden kuvaamisessa. Kansalliskirjasto on tehnyt suuren työn suomalaisten sanomalehtien digitoinnissa ja hakujärjestelmän rakentamisessa.
