Mitä oli tontillamme ennen?
Tulevan talomme ympäristö muuttui nopeasti vuosien 1876 ja 1900 välillä. Vuonna 1876 alueen läpi kulki maantie pohjoiseen ja itään. Sen varrella oli muutama talo ja tehdas (ks. kirjoitustani 6/25, ensimmäinen kartta). Vuoden 1900 kartassa on paljon nykyistä muistuttava korttelirakenne, joka on pääosin sama kuin vuoden 1911 kartassa (ks. kirjoitusta 6/25, toinen kartta).
Tontillamme vuonna 1908 ollut rakennus näkyy Signe Branderin valokuvassa. Kuvassa näkyvät Itäisen viertotien varrella olevat talot 5, 7, 9 ja 11. Luvut vastaavat nykyisen Hämeentien numeroita 8, 10, 12 ja 14.
Edellinen rakennus tontillamme on siis toinen vasemmalta. Kyseessä on kaksikerroksinen puinen rakennus kuvan keskellä olevan ison puun takana. Sen päätyikkuna on puun rungon vasemmalla puolella ja rakennus ulottuu suunnilleen kadulla seisovan tytön ja miehen kohdalle. Mies näyttää juttelevan ikkunassa olevan ihmisen kanssa.
Kuvassa näkyy (varsinkin jos sitä auki klikkaamalla suurentaa) monenlaista katuelämää. Auvisen kirjassa (2012, s. 251) kerrotaan, että ”kadulla on juuri valmistunut uusi kiskopari, ja vuoden lopulla ajettiin jo kaksilla kiskopareilla. Raitiovaunujen edeltäjä, diligenssi, aloitti liikennöimisen Itäisellä Viertotiellä Kaisaniemen portilta Vanhaankaupunkiin 1870-luvulla. Toistakymmentä vuotta myöhemmin laskettiin Viertotielle kiskot hevosvetoista raitiovaunua varten. Osbergin tehtaan luona odotteli varahevonen, joka valjastettiin auttamaan ylämäessä vetämisessä. Linja ulottui Sörnäisten rautatien ylikäytävältä, Kinaporin seudulta, Kauppatorille." Osbergin tehdas oli näitä rakennuksia vastapäätä.
Olen ollut epävarma kuvan tulkinnasta, joka on tehty Helsingin kaupunginmuseossa. Kolmatta linjaa on kuvasta vaikea hahmottaa, mutta päätyikkunan edestä sen on täytynyt kulkea. Kolmas linja on toki silloin saattanut olla kapea.
Olenkin etsinyt muista kuvista varmistusta tulkinnalle. Seuraava kuva on vuodelta 1927 eli parisenkymmentä vuotta edellisen jälkeen. Se on otettu kaakon suunnasta, Kone- ja siltarakennuksen tehdasalueen yli. Rakennuksemme edeltäjä on merkitty nuolella. Se vaikuttaa samanlaiselta kuin ensimmäisessä kuvassa, vaikka vaalea väri on vaihtunut tummaksi. Vieressä vasemmalla on vuonna 1916 rakennettu Hämeentie 8:n kivirakennus.
Kolmas kuva on vuodelta 1912 Kallion kirkon tornista, jälleen Signe Branderin ottama. Kuva on kirjasta Helsingin panoraamat (1989), jossa vanhoja kuvia verrataan vuonna 1987 otettuihin. Kuvan tulkinta on vaikeaa, mutta luullakseni rakennuksemme edeltäjä on kohdassa, jonka olen merkinnyt nuolella.
Muita kuvia rakennuksemme edeltäjästä en ole löytänyt. Sen tarkka rakennusvuosikaan ei ole tiedossa. Oma talommehan rakennettiin pääosin vuoden 1928 aikana ja otettiin käyttöön alkuvuodesta 1929 (ks. kirjoitukset 1–4/24).
Lähteet
- Alho, Osmo & Rauanheimo, Uljas 1962. Helsinki ennen meitä. Vanhojen kuvien kertomaa. Helsinki: Otava.
- Auvinen, Jari 2012. Kalllion kaduilla puutalojen aikaan. Helsinki: Kustantaja Laaksonen.
- Helsingin panoraamat 1989. Helsinki: Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto.