Haapaniemestä maailman suurimmaksi: Kone Oy
Haapaniemi säilyi Sörnäisten huvila-alueista pisimpään asumis- ja viljelykäytössä. Siellä asui Johan Daniel Stenberg, Hakaniemen Konepajan perustaja (kirjoitukseni 16/2025). Toistakymmentä vuotta Johanin kuoleman jälkeen vuonna 1893 Haapaniemeen laadittiin asemakaava (osana Sörnäisten ja Kallion asemakaavaa). Kortteliin 291 piirrettiin kolme tonttia. Kaikukadun (Ekogatan) ja Sörnäisten rantatien kulmaan nousivat vuonna 1898 Ab Gottfr. Strömbergin konepajan ensimmäiset rakennukset. Nykyisin tontilla toimii Taideyliopiston Kuvataideakatemia.
Viereiselle tontille Haapaniemenkadun (Aspnäsgatan) ja Sörnäisten rantatien kulmaan perustettiin vuonna 1910 palmuöljystä margariinia valmistava Kokos oy. Se laajensi myöhemmin toimintansa korttelin kolmannelle tontille Haapaniemenkadun varrelle. Nykyisin tonteilla sijaitsee Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu.
Seuraavassa asemakaavakartan otteessa tontit ovat Laaksokadun (Dalgatan) ylä- eli eteläpuolella, siis meren puolella. Strömbergin tontti on vasemmalla Kaikukadun ja tässä vaiheessa vielä osittain mereen piirretyn Sörnäisten rantatien kulmassa. Kokos oy:n tontti on oikealla Haapaniemenkadun ja Sörnäisten rantatien risteyksessä. Laaksokadun toiselle puolelle jäi viljelysalue (planteringar), jolle aikanaan oli rakentuva Väinö Tannerin pallokenttä. Laaksokatua ei enää ole. Kartan alalaidassa on Itäinen viertotie (nykyisin Hämeentie), jonka alapuolelle eli pohjoispuolelle on hahmoteltu uusia tontteja (entisistä rakennuksista välittämättä).
Strömberg oy:n tytäryhtiö Kone oy aloitti toimintansa vuonna 1910. Kone oy sai käyttöönsä emoyhtiön sisäpihalla olleen entisen tallirakennuksen, joka oli muutettu ja laajennettu konepajakäyttöön.
Toiminta oli aluksi vaatimatonta, lähinnä emoyhtiö Strömberg oy:n valmistamien
sähkömoottorien korjaamista. Ensimmäisen maailmansodan aikana Kone oy
valmisti sotatarvikkeita (muun muassa messinkihylsyjä) Venäjän armeijalle. Jo
vuonna 1910 Kone oy otti käyttöön logon.
Ensimmäiset hissit valmistuivat vuonna 1918. Niiden oli tarkoitus olla ruotsalaisia
Graham Brothers -hissejä, jotka olisi koottu Kone oy:n konepajassa. Kauppa
kuitenkin raukesi, jolloin Kone oy aloitti oman hissituotannon. Karjala-lehti kirjoitti
vuonna 1922 otsikolla Kotimainen hissivalmistus: ”Vuodesta 1918 Aktiebolaget
Kone Yhtiö on ottanut erikoisalakseen kaikenlaisten sähköllä käypien henkilö- ja
tavarahissien, nostotaljojen, [paperikoneen] juoksuvaunujen y.m.s. valmistuksen.
Vuoden 1922 alkuun on liike valmistanut 143 hissiä, jotka ovat kokonaan
kotimaista teollisuutta.”
Vuonna 1924 insinööri, myöhemmin vuorineuvos Harald Herlin osti Kone oy:n.
Siitä lähtien Herlin-suku on johtanut yhtiön toimintaa.
Vuonna 1927 Kone oy muutti Kokos oy:n entiseen margariinitehtaaseen
Haapaniemenkadun ja Sörnäisten rantatien kulmaan. Alla Kone oy:n toimitilat tuona vuonna (valokuva H. Rosenberg).
Sata vuotta myöhemmin vuonna 2026 Kone oyj nousi maailman suurimmaksi
hissien valmistajaksi. Nykyään yhtiö valmistaa hissien lisäksi liukuportaita ja -ovia
sekä tarjoaa palveluja niiden kunnossapitoon ja nykyaikaistamiseen.
Tuotevalikoimiin kuuluvat myös liukukäytävät, automaattiovet sekä valvonta- ja
ohjausjärjestelmät.
Kone oy:n tiestä maailman suurimmaksi hissien valmistajaksi voi lukea mm.
yhtiön verkkosivulta Globaalin koneen synty ja Wikipedia-artikkelista Kone
(yritys). Tässä muutama nosto:
- Kone oy rakensi liukuportaat vuonna 1930 avattuun Stockmannin tavarataloon.
- Hissien tuotanto siirrettiin vuonna 1967 Hyvinkäälle.
- Kone oyj:llä on nykyisin yli 100 toimipistettä noin 60 maassa, ja sen
palveluksessa on yli 50 000 työntekijää.
Kone oy:n logoon lisättiin vuonna 1948 hammasrattaat kuvaamaan laajenevan
liiketoiminnan keskittymistä hisseihin, teollisuusnostureihin ja nostolaitteisiin.
Vuoden 1967 logo heijastaa yhtiön kansainvälistymistä. Kone oy osti vuonna 1968
ruotsalaisen ASEA:n, joka tytäryhtiöineen oli suurempi kuin Kone, ja vuonna 1974
yhdysvaltalaisen Westinghousen eurooppalaisen liiketoiminnan.
Nykyinen logo on vuodelta 1999. Kirjasimet ovat samantyyppiset kuin vuoden
1948 logossa.
Kone oy:n tuotanto siirrettiin vuonna 1967 Sörnäisistä Hyvinkäälle. Tehdas-
kiinteistön vaiheista sen jälkeen ei ole löytynyt tarkkaa tietoa. Siellä toimi 1980-
luvulla muun muassa Libyan suurlähetystö. Vuonna 1985 kiinteistön osti
Rakennuskunta Haka, joka aikoi purkaa sen ja rakentaa tontille pääkonttorinsa.
Vuonna 1990 rakennuksen valtasi Oranssi-liike, joka halusi siitä nuorten
toimintatilan. Vuonna 1994 rakennus näytti paikoitellen huonokuntoiselta (Martti
Jokisen valokuva).
Lopulta tehdaskiinteistö päätettiin säilyttää. Se korjattiin ja muunnettiin
korkeakoulutuksen käyttöön: Teatterikorkeakoulu on toiminut siellä vuodesta 2000
alkaen. Rakennuksen historiasta kertoo sen nykyinen nimi, Kookos. Myös
rakennuksessa toimiva opiskelijaravintola on nimeltään Kookos.
Kuvataideakatemian käyttöön rakennettiin vuonna 2021 uudisrakennus Sörnäisten rantatien ja Kaikukadun kulmaan ”Strömbergin tontille”. Siihen liitettiin taitavasti osa Helsingin Mylly oy:n 1930-luvulla tontille rakentamasta viljasiilosta.Myös Selim A. Lindqvistin suunnittelema, vuonna 1917 valmistunut Strömbergin tehdasrakennus muunnettiin Kuvataideakatemian käyttöön (ottamani valokuva alla).
Teatterikorkeakoulu eli entinen Kone oy:n tehdasrakennus näyttää nykyään tältä
(ottamani valokuva alla). Siellä olemme muutaman kerran kokoontuneet
yhtiökokoukseen.
Meidän talomme valmistui vuonna 1929. Taloon rakennettiin jo silloin hissi joka
portaaseen. A-portaaseen tehtiin lisäksi ”piian hissi”, jota kotiapulainen käytti.
Hissikorit ovat edelleen lähes alkuperäisessä kunnossaan, vaikka hissitekniikka toki
on moneen kertaan uudistettu. Yksi yksityiskohta hissien ovessa paljastaa ne Kone
oy:n tekemiksi (ottamani valokuva alla). Tuona vuonna Kone oy valmisti 300–400
hissiä, ja neljä niistä tuli taloomme.
Vuonna 1929 talossamme työskentelevä hieroja mainitsee Helsingin Sanomissa
julkaistussa ilmoituksessaan, että talossa on hissi. Kaikissa korkeissakaan taloissa
ei tuohon aikaan ollut hissiä. Oli siis hyvää mainosta, että asiakas pääsi hissillä
viidenteen kerrokseen.
Lähteet
Arkkitehtitoimisto Schulman 2010. Helsingin Mylly, Kaikukatu 4 – Sörnäisten rantatie 19.
Rakennushistoriaselvitys.
Finna. Förslag till förändrad indelning af 10de stadsdelen i Helsingfors (1897).
Hurme, P. 2025. Teollisuutta naapurustossa 1800-luvulla: Hakaniemi.
Koneen säätiö. Historia.
Museovirasto. Osuusliikkeiden ja teollisuuden Sörnäinen.
Peipinen, V. 2012. Oikeus kaupunkiin! - Oranssi kaupunkiliikkeenä.
Pitäjänmäki-seura. Pitäjänmäki muistelee.
Taideyliopisto 2021. Taiteen uusi koti Myllytontti on osa Sörnäisten teollisuushistoriaa.
Tikka, P. 2014. Historia jatkuu -blogi. Herlinien Kone oy.
Wikipedia. Kokos oy.
Wikipedia. Kone oy.
Wikipedia. Strömberg oy.