Christides-suku ja Hämeentie 10
Kuka rakennutti komean tiilitalon Hämeentie 10:een vuosina 1928–1929? Kysymys on vaivannut minua, mutta pitkään en saanut vihjettä ratkaisuun. Äskettäin kuitenkin löysin alla olevan tiedon ´Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikirjasta´ vuodelta 1930.
Siis Hämeentie 10:n omistajat olivat vuonna 1930 Georg ja Marina Christides. Sukunimi ei vaikuttaisi olevan suomea eikä ruotsia. Keitä Georg ja Marina olivat? Mikä oli heidän taustansa? Seuraavassa kerron tähän mennessä selville saamiani tietoja.
Helsinkiin saapui 1870-luvulla laivalla Konstantinopolista (eli Istanbulista) Osmanien valtakunnasta kreikkalainen Kyriako Christides perheineen. Hänen puolisostaan ei ole tietoa, mutta lapsia heillä oli viisi: Achilles, Sofokles, Georges, Wera ja Sofia. Esikoinen Achilles Christides oli syntynyt vuonna 1863 Konstantinopolissa. Christides-suku liittyy kahdella tavalla Hämeentie 10:n vaiheisiin – ensin kuitenkin taustaa.
Kyriako Christides perusti vuonna 1878 tupakkatehtaan Hämeenlinnaan, Hallituskadun ja Kaivokadun kulmaan. Joitakin vuosia myöhemmin tehtaassa oli 22 työntekijää, ja sen tuotanto oli 12 miljoonaa paperossia (savuketta) vuodessa. Tuotanto loppui tehtailijan kuoltua vuonna 1885.
Achilles Christides työskenteli ilmeisesti isänsä tehtaassa ja ehkä 1890-luvulla myös Strengbergin tupakkatehtaassa. Achilles meni naimisiin Hulda Strömstenin (1873–1942) kanssa. He saivat kolme lasta, kaksi poikaa ja tyttären.
Vuonna 1898 Achilles aloitti Helsingissä paperossien valmistuksen asunnossaan Vladimirinkatu 49 (nykyinen Kalevankatu) ja sitten naapuritalossa parin työntekijän voimin. Hän toi maahan tupakan valmistuksessa tarvittavat raaka-aineet Turkista, Kreikasta ja Mustanmeren rantamilta.
Vuonna 1901 Achilles Christides, saatuaan kokemusta pienimuotoisesta paperossivalmistuksesta, perusti tupakkatehdas Fennian. Seuraavana vuonna tehtaassa valmistettiin ensimmäiset puuimukkeessa poltettavat savukkeet. Tämä ns. pöllitupakka Työmies saavutti markkinoilla suuren suosion. Pian koko tehdas keskittyi valmistamaan vain Työmiestä. Tehdas siirrettiin vuosikymmenen lopulla Kallioon, mutta tarkkaa tietoa tästä ei ole.
Fennia-tehdas toimi Kalliossa Kolmannen linjan ja Hämeentien kulmassa sijaitsevassa puutalossa, jota olen kuvannut kirjoituksessani 7/25. Tehdas oli luultavasti joko piharakennuksessa tai Kolmannen linjan puolella olevassa rakennuksessa. Joka tapauksessa tehdas toimi nykyisen Hämeenhaan tontilla. Tässä siis ensimmäinen yhteys talomme ja Christides-suvun välillä.
Tehtaan toiminta Kallíossa päättyi luultavasti vuonna 1913, jolloin valmistui Achilles Christidesin rakennuttama Fennian suuri tehdasrakennus Ruoholahteen, nykyisen Ruoholahdenkadun ja Köydenpunojankadun kulmaan. Kolmionmuotoinen rakennus kattaa koko Koskikara-korttelin. Tehdasrakennuksen suunnittelivat Valter Jung ja Emil Fabritius.
Fennia-tehtaan toiminta oli kannattavaa, ja Achilles Christidesista tuli varakas mies. Hänet tunnettiin myös hyväntekijänä. Hän oli runoilija Eino Leinon ystävä ja tukija. Vuonna 1919 hän lahjoitti Suomen puolustusvoimille ensimmäiset lentokoneet. Niitä ei tosin koskaan saatu toimitettua perille Suomeen, sillä Italiasta hankitut koneet syöksyivät maahan Alppien ylilennon aikana ja suomalaiset lentäjät saivat surmansa.
Lisätäkseen Työmies-tupakan suosiota sen kohderyhmän keskuudessa Christides toimi 1900-luvun alussa työväenliikkeen hyväntekijänä. Hän lupautui maksamaan tehtaansa työntekijöiden jäsenmaksut näiden ammattiosastolle ja lahjoitti vuosina 1903–1912 viisi prosenttia yhtiönsä voitoista (yhteensä 70 000 markkaa) Helsingin Työväenyhdistyksen rakennusrahastoon. Lahjoituksella lienee ollut merkitystä Helsingin työväentalon valmistumisessa vuonna 1908 Siltasaareen.
Achilles Christides kuoli vuonna 1923. Perheyrityksen johtajaksi tuli hänen vanhin poikansa Walter, joka kuitenkin kuoli jo seuraavana vuonna. Näin toimitusjohtajaksi nousi nuorin poika Georg Achilles Christides 26-vuotiaana. Yhtiö menestyi edelleen erinomaisesti. Työmiestä valmistettiin 1930-luvulla viiden suuren Rapid-koneen voimin, ja 1940-luvun alussa tehdassaleissa työskenteli 350 työntekijää. Esimerkiksi vuonna 1938 A. K. Christidesin perikunnalla oli Helsingin suurimmat verotettavat tulot. Christides-suku tuki vuosina 1939–1944 Suomen sotaponnisteluja. Suku lahjoitti vuonna 1941 Suomen Kulttuurirahastolle pääoman Tupakkatehdas Fennian rahastoksi, joka edelleen edistää suomalaista kulttuurityötä.
Yritys pysyi suvun omistuksessa ja jatkoi toimintaansa Achilles Christidesin rakennuttamassa tehdaskiinteistössä Ruoholahdessa vuoteen 1961 asti, jolloin se myytiin tupakkatehdas Rettigille. Rettig siirsi toiminnan Turkuun, ja Ruoholahden rakennus muokattiin 1960-luvulla toimistoiksi, missä käytössä se on edelleen. Työmies-savukkeen valmistus jatkui Turussa vuoteen 1984. Nykyään Suomessa ei ole tupakkatehtaita.
Georg Christides meni vuonna 1943 naimisiin Ellen Lovisa Adolfssonin (1893–1977) kanssa. Georg Christides toimi muun muassa Suomen Teollisuusliiton hallituksessa ja Kreikan varakonsulina. Hän sai kauppaneuvoksen arvon vuonna 1948. Georg Christides kuoli vuonna 1980.
Christidesit liittyvät Hämeentie 10:een kahdella tavalla. Ensimmäisestä jo kerroin: Achilles Christidesin tupakkatehdas toimi luultavasti vuosia rakennuksemme tontilla sijainneessa puutalossa tai piharakennuksessa, ennen omien toimitilojen rakentamista vuonna 1913.
Entä toinen tapa? ´Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikirjat´ vuosilta 1926 ja 1928 kertovat, että Hämeentie 10:n omistavat tupakkatehtailija A. K. Christidesin perilliset, siis hänen puolisonsa Hulda ja poikansa Georg ja tyttärensä Marina. He siis omistivat tontin, jolle rakennettiin vuosina 1928–29 seitsenkerroksinen tiilirakennus. He omistivat edelleen rakennuksen ainakin vielä vuonna 1936. Melko varmaa siis on, että Christides-suku rakennutti meidän talomme. Vuonna 1962 muodostettiin sitten asunto-osakeyhtiö Hämeenhaka.
Lähteitä
Biografiasampo. Georg A. Christides.
Geneanet. Kyriako Christidesin lapset.
Geni. Achilles Christidesin kuva.
Helsingin Sanomat 2009. Työmies oli Fennian kysytyin tupakka.
Helsingin Sanomat 2009. Fennian tupakkatehdas hallitsi Ruoholahdenkadun päätä.
Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikirja 1926, 1928, 1930, 1931, 1933, 1936.
Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 2023. Tupakka työllisti Hämeenlinnassa herroja ja enkeleitä, kun tenavatkin tupruttelivat – Kaupungissa tiedettiin yksi, joka ei polttanut eikä nuuskannut.
Nomad arkkitehdit 2019. Ruoholahdenkatu 26, Köydenpunojankatu 10, Fennia tupakkatehdas. Rakennushistoriaselvitys.
Suomen kulttuurirahasto. Tupakkatehdas Fennian rahasto. Työmiehen perintö kulttuurille.
Suomen sotahistoriallinen seura. Alppilentäjien muistolaatta.
Taidekiikari. Tupakkatehtaita ja tupakoitsijoita Helsingissä.
Uusi Aura 1.10.1939. Yli miljoonan markan tulot 39 helsinkiläisellä 1938.
Wikipedia. Achilles Christides.
Wikipedia. Georg Christides.
Wikipedia. Suomen tupakkateollisuus.
