Pannukakku
Paul Lindbladin maalaus vuodelta 1847 kuvaa lähisaariamme Siltavuorelta katsottuna. Maalaus on korea, taidehistoriallisesti romantiikan ajalta. (Kuva on myös kirjoituksessani 8/25.)
Etualalla on kaksi saarta: piskuinen, litteä ja pyöreä Pannukakku ja oikealla sen takana isompi Hanasaari. Hanasaarella on kolme liioitellun kookasta Venäjän keisarikunnan lippua. Kevytrakenteinen silta yhdistää Pannukakun mantereeseen.
Siltaa pitkin kaupunkilaiset pääsivät Pannukakulle, josta saattoi ihailla maisemia ja Kruunu-vuorenselällä seilaavia purjelaivoja. Kummallakin saarella näkyy rakennuksia ja laivalaitureita. Hanasaari lienee ollut Venäjän laivaston käytössä.
Kauppias Simon Feodoroff vuokrasi vuonna 1836 kaupungilta käyttöönsä Pannukakku-saaren. Lindbladin taulussa, joka on maalattu kymmenisen vuotta myöhemmin, saarella näkyy useita rakennuksia, ehkä varastoja.
Everstiluutnantti Otto Ramstedt perusti vuonna 1854 verstaita ja muun muassa ajoneuvo-tehtaan Pannukakulle ja mantereen puolelle Näkin huvila-alueelle. Vuonna 1863 Oskar Osberg ja August Bade hankkivat (joko omistukseensa tai vuokralle) Näkin alueen ja myös Pannukakun. Heidän yrityksensä Osbergin & Baden konepaja (kansan suussa Uusperin verstas) laajeni nopeasti. Konepaja valmisti mm. patruunalaatikoita ja kuormastovaunuja Venäjän armeijalle sekä tavaravaunuja Suomen rautateille. Konepajan osti 1890-luvulla Siltarakennus oy, josta myöhemmin tuli Kone- ja siltarakennus oy.
Siltarakennukselta tilattiin raudasta valmistettu majakka Södra Yttergrundiin. Majakka koottiin vuonna 1891 Pannukakun-Näkin alueella. Sitä koepystytetään seuraavassa kuvassa. Majakan osat oli valettu Saksassa, Danzigissa (nykyisessa Gdanskissa) Carl Stemming & Co -yhtiössä.
Koepystytyksen jälkeen majakka purettiin ja kuljetettiin Siipyyn niemen edustalla sijaitsevalle Södra Yttergrund -saarelle, jonne se pystytettiin. (Siipyy sijaitsee nykyisessä Kristiinan-kaupungissa.) Majakka on 30 metriä korkea, ja silloin se oli Pohjoismaiden korkein. Majakka seisoo edelleen paikallaan.
Kuvassa majakan oikealla puolella näkyvä saari lienee Tervasaari, ja vasemmalla puolella on kaiketi Nihti. Oikealla seilaa purjelaiva juuri ulos Siltavuorensatamasta.
Osbergin & Baden konepaja oli jo aiemmin koonnut Yttergrundin majakkaa kapeamman ja matalamman majakan. Sen osat oli valmistanut sama saksalainen konepaja. Ne kuljetettiin laivalla Tankarin saarelle Kokkolan edustalle. Tämä majakka oli aloittanut toimintansa jo lokakuussa 1889.
Tankarin saari tunnettiin aiemmin nimellä Klippan (´luoto´). Sinne rakennettin 1700-luvun puolivälissä merimerkiksi kivikummeli, jonka näkyvyyttä lisäsi kummelista nousevan rautatangon päähän kiinnitetty tynnyri. Merimerkin ansiosta saari sai suomenkielisen nimen Tankokari, josta myöhemmin muotoutui saaren nykyinen ruotsinkielinen nimi Tankar.
Yttergrundin ja Tankarin majakat ovat Suomen korkeimpia. Korkein on kuitenkin Bengtskärin majakka; Yttergrund tulee toisena. Tankarin majakka on kuvassa alla kolmas oikealta. Bengtskär ja Yttergrund ovat kuvan vasemmassa laidassa. (Kuva on kirjasta Suomen majakat.)
Konepaja-alue laajeni laajenemistaan. Kartta vuodelta 1897 kertoo, että Pannukakku oli jo liitetty maatäytöillä mantereeseen.
Alla olevaan Suomen matkailijayhdistyksen julkaisemaan karttaan vuodelta 1902 Pannukakku on kuitenkin vielä kuvattu saareksi. Sörnäisten rantatie (Sörnäs strand väg) ja Haapaniemenkatu (Aspnäsgatan) on jo hahmoteltu karttaan. Pannukakku sijaitsi siis enemmän Haapaniemenkadun kuin Näkinkujan linjassa.
On mahdollista, että tuon ajan kartat eivät tarkasti kuvanneet ilmestymisvuotensa tilannetta. Ehkä vuoden 1897 kartta on optimistinen meren valtaamisen suhteen, tai sitten vuoden 1902 kartta on jäljessä todellisista tapahtumista. Joka tapauksessa näihin aikoihin Pannukakku lakkasi olemasta saari.
Signe Branderin valokuva Siltavuorelta koilliseen on vuodelta 1907. Siinä Pannukakku on jo kiinni mantereessa eli Näkin alueessa. Näin muodostuneen niemen taustalla näkyy Hanasaari.
Seuraavassa 1800-luvulla laaditussa kartassa on vasemmalla Hakaniemen niemi, jonne on merkitty J. D. Stenberg & Söners verkstad (jota käsittelin kirjoituksessani 16/2025). Viereinen niemi kuuluu Näkki-huvilan alueeseen. Sinne on merkitty Osberg och Bades mekaniska verkstad (alkuosa ei näy kunnolla).
Tähän karttaan on myös merkitty nykyinen rantaviiva ja vuosina 1973–1986 valmistuneet Merihaan rakennukset. Pannukakku on nykyään siis Merihaan alla, jonkin verran Merihaan keskipistettä pohjoisempana ja idempänä. Nykyinen Pannukakunpuistikko sijaitsee jonkin verran entisestä saaresta koilliseen päin. Suurin osa Merihaasta on rakennettu täyttömaalle, mutta jotkut rakennukset seisovat ainakin osittain Pannukakun päällä.
Lähteet
Helsingin kaupunginmuseo. Merihaan sijainti historiallisen kartan päällä.
Hurme, Pertti. Teollisuutta naapurustossa 1800-luvulla: Hakaniemi. Silmäyksiä Hämeentie 10:n historiaan 16/25. https://h-haka10.blogspot.com/2025/11/silmayksia-hameeentie-10n-historiaan.html
Hurme, Pertti. Entiset saaret Hämeenhaan lähistöllä. Silmäyksiä Hämeentie 10:n historiaan 8/25. https://h-haka10.blogspot.com/2025/04/silmayksia-hameentie-10n-historiaan-825.html
Kokkolan kaupunki. Majakkasaaari Tankar. https://www.kokkola.fi/vapaa-aika/majakkasaari-tankar/
Laurell, Seppo 2000. Suomen majakat. Jyväskylä: Gummerus.
Suomen matkailijayhdistys 1902. Suomi kartasto.
Wikipedia. Osberg, Oskar. https://fi.wikipedia.org/wiki/Oskar_Osberg
Wikipedia. Yttergrundin majakka. https://fi.wikipedia.org/wiki/Yttergrundin_majakka
Wikipedia. Tankarin majakka. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tankarin_majakka
Wikipedia. Tankar. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tankar