Elämää Hämeentie 10:ssa vuonna 1937
Kirjoitukseni 4/24 kuvaa elämää Hämeentie 10:ssä heti talon valmistumisen jälkeen vuosina 1929–30. Kirjoitus 11/24 kuvaa talon elämää vuonna 1931, 1/25 vuonna 1932, 10/25 vuonna 1933, 13/25 vuonna 1934, 14/25 vuonna 1935 ja 17/25 vuonna 1936. Tässä kirjoituksessa tarkastelen vuotta 1937.
Suomen talous kehittyi nopeasti 1930-luvulla, kun lamasta oli vähitellen päästy. Vuosina 1932–1939 Suomen bruttokansantuote kasvoi keskimäärin 6 prosenttia vuodessa.
Pääkaupunki Helsingin kasvu oli 30-luvulla voimakasta, pääasiassa maaltamuuton seurauksena. Väestö kasvoi noin 5000 henkilöä vuodessa. Vuoden 1937 alussa asukkaita oli 236 725. Myös lähikunnnat kuten Huopalahti, Haaga, Oulunkylä ja Kulosaari saivat osansa maaltamuutosta. Sodan jälkeen vuonna 1946 ne liitettiin Helsinkiin.
Kasvava kaupunki tarjosi työtä. Seuraavassa on kaksi esimerkkiä työpaikkailmoituksista, joilla talossamme toimivat yritykset hakevat työntekijöitä.
Sanomalehdissä on paljon ilmoituksia, joissa haetaan palvelijoita, palvelijattaria, rouvan apulaisia, ensamtjänarinnor (yksinpalvelijattaria), flickor (tyttöjä), maalaistyttöjä ja lapsirakkaita kotiapulaisia. Tässä esimerkki, jossa B-rapussa asuva haluaa palkata apulaisen. Ilmoitus on julkaistu sekä suomeksi että ruotsiksi.
Varakkaat kaupunkilaiset olivat jo 1800-luvulla rakentaneet kesähuviloita Helsingin ympäristöön. 1930-luvulla kesähuvilan tai mökin omistajiin liittyi myös keskiluokkaan kuuluvia. Palvelusväki oli 30-luvulla halpaa. Seuraavassa haettaneen apulaista kesähuvilalle.
Helsingin väestön nopeasta kasvusta seurasi asuntopula. Niinpä lisätuloja hankittiin antamalla omasta asunnosta huone vuokralaiselle tai kahdelle. Vuokralaiselta toivotaan muun muassa raittiutta, siisteyttä, kunnollisuutta tai sivistyneisyyttä. Toimi- tai virkahenkilöt ovat toivottuja vuokralaisia. Vuokrahuoneen jakaminen toisen kanssa on tavallista.
”Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikalenteria” ei vuoden 1936 jälkeen enää julkaistu. Tätä syystä talomme asukkaiden ammatteja on vaikea saada selville. Liiketoiminnasta talossamme on kuitenkin tietoa lehti-ilmoituksissa ja -artikkeleissa.
A. J. Hiltunen & Kni -tilauspukimo jatkaa, outoa kyllä vanhalla nimellä, vaikka nimi jo vuonna 1936 muutettiin toiseksi (kirjoitukseni 17/25). Lääkäri Wetterstrand ja hammaslääkäri Kohola-Leiponen pitävät edelleen vastaanottoa talossa, ja rouva Kerttula antaa pianotunteja.
Talossamme on myös maitokauppa, Oy Milkka Ab:n pitämä. Autotallia hyödyntää Kuljetusliike Arvidsson.
Lehdissä on runsaasti myynti-ilmoituksia. Oheisessa ilmoituksessa on tarjolla ”kabinettiompelukone” – perinteinen, huonekalumaiseen kaappiin integroitu ompelukone, joita valmistettiin 1900-luvulla. Nämä usein lakattua puuta olevat kaapit kätkevät sisäänsä poljettavan ompelukoneen, ja niissä on myös tukeva ompelutaso ja säilytystilaa.
Alla olevassa ilmoituksessa kerrotaan, että talomme asunnosta saa ostaa kotiruokaa koululaisille. Mahtoikohan olla kyse siitä, että näin (ehkä työssä käyvät) vanhemmat voivat ruokkia nälkäiset lapsensa iltapäivällä koulun jälkeen?
Radiovastaanottimien määrä kasvoi Suomessa 1930-luvulla erittäin nopeasti, ja vuosikymmenen lopulla radiolupien määrä ylitti 300 000 rajan. Radio vakiinnutti asemaansa uutisten välittäjänä. Myös talossamme myydään radioita. Seuraavassa Ilmoituksessa mainitut kidekoneet olivat suosittuja aivan radion alkuaikoina. Kidekone on yksinkertainen radiovastaanotin, joka ei tarvitse ulkopuolista virtalähdettä. Käyttövoimansa se saa suoraan vastaanottamistaan radioaalloista.
Seuraavassa ilmoituksessa myydään palstaa (tonttia) Espoossa. Sinne pääsemiseksi annetaan ohje mennä Gräsaan suuntaavalla linja-autolla Jorvaksentietä kahdeksan kilometriä. Holmströmiltä saa lisätietoja. (Gräsa on Espoon Haukilahden paikkeilla, ja silloinen Jorvaksentie on nykyään Länsiväyä.)
Talomme asukkaan kuolinilmoituksessa on seuraavanlainen kutsu:
Oliko kuolleen arkku kotona, josta yhdessä lähdettiin hautajaisiin Malmin hautausmaan kappeliin? Vai miten tällainen logistiikka on ymmärrettävä?
Jos sanomalehtii kertoo onnettomuuksista, niin ajan tavan mukaan se antaa myös loukkaantuneen nimen ja kuvaa saadun vamman.
Esko, vakavamielinen rautatieläinen, etsii elämäntoveria laajalla skaalalla: talouskoulun käyneistä, talontyttäristä tai ”matalan torpan” neitosista. Hän vaatii valokuvan. Vastauksen Esko pyytää talossamme olevaan postitoimistoon.
Teosofi-lehti kertoo, että talossamme asuva lääkäri Fredrik Kerttula on Suomen teosofisen seuran Marjatta-nimisen osaston puheenjohtaja.
Lähteet
Helsingin suomalainen klubi. Suomalaisten elintaso koheni itsenäisyyden kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä. https://xn--itsenisyys-u5a.fi/suomalaisten-elintaso-koheni-itsenaisyyden-kahdella-ensimmaisella-vuosikymmenella/
Kansalliskirjasto. Sanomalehdet.
Wikipedia. Helsingin väestö. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_väestö
Wikipedia. Radio. https://fi.wikipedia.org/wiki/Radio
Wikipedia. Teosofia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Teosofia