Silta avaa ulkoilureitin Nihtiin ja Sompasaareen
Juhannuksen jälkeisellä viikolla koekävelin Merihaasta Nihtiin, joiden välille uusi Merihaansilta oli avautunut kävelijöille ja pyöräilijöille juuri ennen juhannusta. Raitiokiskot ovat jo valmiina, ja liikenne alkanee vuonna 2027.
Kirjoituksessa 8/25 jo käsittelin entisiä saaria Hämeenhaan lähettyvillä. Nyt näkökulma on hiukan erilainen.
Merihaansillan alkupää on lähellämme, Kulttuurisaunan vieressä, jokseenkin entisen Pannukakun saaren kohdalla. Sillan loppupää on Nihdissä. Nykyään Nihtikin on melkein mannerta, mutta ennen se oli pienehkö saari. Melkein mannerta se on siksi, että vain kaksi vanhan satama-alueen poikki kaivettua kanavaa erottavat sen mantereesta. Helsingin Sanomien julkaisemasta kartasta ja saarten kuvauksista näkyy, miten Nihti sijoittuu nykyrantaviivaan.
Kun kulkee Nihdistä Kalasatamaa kohti, alle jää entinen Sompasaari. Nihti ja Sompasaari olivat 1900-luvun alkupuolella suosittuja virkistys- ja ajanviettopaikkoja. Sompasaaressa oli myös kalastajien laitureita ja puurakennuksia.
Seuraava kuva on vuodelta 1930. Etualalla on Nihti, takana vasemmalla Sompasaari ja taustalla Mustikkamaa. Oikealla näkyy pala Korkeasaarta. Nihtiä hallitsi Suomalaisen Pursiseuran ravintola- ja kerhopaviljonki, joka tuhoutui tulipalossa vapunaattona 1939.
Seuraava kuva on eri suunnasta. Etualalla Nihti, sitten Sompasaari ja taustalla Sörnäisten satama. Silta Kulosaareen näkyy oikealla ylhäällä, Sompasaaren takana.
Nihti ja Sompasaari olivat melko korkeita. Niistä louhittua kiveä käytettiin meren täyttämiseen ja satamalaiturien pohjiksi. Seuraava kuva vuodelta 1963 kertoo suurista ympäristövaikutuksista, joita Sörnäisten sataman laajentamisesta koitui.
Nimeä Nihti, aiemmin Knihti (ruotsiksi Knekten, Knechtholmen) käytettiin jo 1700-luvulla. Sitä ennen saarta kutsuttiin vanhoissa kartoissa nimellä Starkholmen tai Starholmen. Ehkä siellä oli 1600-luvulla vartio- tai sotilastoimintaa, mikä saattaisi selittää nykyisenkin nimen?
Nimi Sompasaari on tullut saaren ruotsinkielisestä nimestä, josta on vanhoissa kartoissa monta versiota: Sumpareholm, Sumparen, Sumparn, Sompareholm. Nimi on luultavasti lähtöisin (kala)sumppua merkitsevästä sump-sanasta.
Sompasaaren seuduilta voi palata takaisin Linjoille Kalasataman kautta. Tällöin kävelyreitti kulkee läheltä entistä Kana-saarta. Kanalle rakennettiin 1960- ja 70-luvulla nyt jo käytöstä poistettu kivihiilivoimala.
Lähiaikoina Kallion edustan saarille avautuu kaksi muutakin miellyttävää kävelyreittiä, joita käsittelen myöhemmissä kirjoituksissa.
Lähteitä
Huotari, P. Työläiset rentoutuivat Sörnäisten saarissa. Helsingin Sanomat18.9.2012. https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000002559852.html
Meinander, Henrik 2025. Helsinki. Erään kaupungin historia. Helsinki: Siltala.
Paastela, K. 2021. Helsingissä sijaitsi saari, jonka näkötorni oli suosittu retkikohde ja jonka puuhuviloissa asuttiin – "Luontoparatiiseja joissa virkistäydyttiin". Helsingin uutiset, 27.4.2021. https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4115783
Wikipedia. Sompasaari. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sompasaari
Wikipedia. Nihti. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nihti_(Helsinki)