Silmäyksiä Hämeentie 10:n historiaan 2/26: Missä me asumme?

Missä me asumme?

Kun joku kysyy missä asumme, mitä vastaamme? Helsingissä toki, mutta missä tarkemmin? Talomme on Hämeentien ja Kolmannen linjan kulmassa. Ehkä jotkut meistä kokevat asuvansa Linjoilla? Tai Kalliossa? Vanhastaan Sörnäinen on ulottunut Hakaniemen niemelle asti – asummeko siis Sörnäisissä? Vai Hakaniemessä?

Helsinki jakautuu virallisesti 60 kaupunginosaan. Kaupunginosat on numeroitu. Pienimmät numerot ovat kantakaupungissa. Numero 1 on Kruununhaka ja numero 2 Kluuvi, jotka yhdessä ovat se Vironniemi, jolle kaupunki alkoi rakentua 1600-luvulla. Kantakaupungista koilliseen sijaitsevat itäisen kantakaupungin kaupunginosat: Sörnäinen (10), Kallio (11) ja Alppiharju (12).

Kallion kaupunginosaan kuuluvat Linjat, Torkkelinmäki ja Siltasaari. Pohjoisessa Kallion kaupunginosan rajana on Helsinginkatu. Lännessä Kallio ulottuu junaradan toiselle puolelle ja sisältää siis huvilat Töölönlahden itärannalla. Etelässä Kallion kaupunginosa rajautuu Eläintarhanlahteen ja Siltavuorensalmeen, ulottuen Siltasaaresta melkein Merihakaan asti (mutta Merihaka kuuluu Sörnäisten kaupunginosaan). Sörnäisten kaupunginosaan kuuluu myös Hämeentien (meistä katsottuna) toinen puoli, lukuunottamatta Näkinkujan, Miina Sillanpään kadun ja Hakaniemen torikadun rajaamaa korttelia. Kallion kaupunginosassa asuu noin 19.000 henkilöä.

Sörnäisten kaupunginosaan kuuluvat Vilhonvuori, Kalasatama, Sompasaari ja Hanasaari. Alppiharjun kaupunginosaan kuuluvat Alppila ja Harju. Kaupunginosat on määritetty asemakaavassa. Kunkin kaupunginosan alue pyritään pitämään mahdollisimman muuttumattomana muun muassa tonttien numerointiin liittyvien sekaannusten välttämiseksi.

Helsingin kaupungin hallinnon ja tilastoinnin tarpeita varten on luotu toinenkin jako, niin sanottu piirijako. Piirijaolla muodostetaan kaupunginosia suurempia, toiminnallisia alueita. Piirijaon rajat kuitenkin noudattavat osittain kaupunginosien rajoja. Piirijaosta päättää kaupunginhallitus. 

Helsinki on jaettu kahdeksaan suurpiiriin. Ne ovat eteläinen, läntinen, keskinen, pohjoinen, koillinen, kaakkoinen, itäinen ja Östersundomin suurpiiri. Me kuulumme keskiseen suurpiiriin, joka sisältää seuraavat peruspiirit: Kallio, Alppiharju, Vallila, Pasila ja Vanhakaupunki. Keskisessä suurpiirissä on noin 105.000 asukasta. Helsingin suurpiireissä on kussakin noin 50.000–120.000 asukasta (paitsi Östersundomissa vain pari tuhatta).

Kallion peruspiiri sisältää seuraavat osa-alueet: Vilhonvuori, Kalasatama, Sompasaari, Hanasaari, Siltasaari, Linjat ja Torkkelinmäki. Ylläolevassa kartassa Sörnäinen edustaa Vilhonvuoren, Kalasataman, Sompasaaren ja Hanasaaren osa-alueita. 

Seuraava kartta kuvaa Kallion peruspiiriä. Siinä näkyy myös Alppiharjun peruspiiri lähes kokonaan ja osia Vallilan peruspiiristä.

Osa-alueissa on yksi tai useampia pienalueita. Niitä käytetään muun muassa laadittaessa tilastoja väestöstä ja rakennuksista. Pienalueilla ei ole virallisesti vahvistettuja nimiä, vaan ainoastaan nelinumeroinen numero. Esimerkiksi Linjojen osa-alue jakautuu kolmeen pienalueeseen: 3 on junaradan toisella puolella oleva pienalue, 2 on Siltasaarenkadun itäpuolella oleva pienalue, ja loput Linjojen osa-alueesta muodostaa pienalueen 1. Meidän rakennuksemme on Linjojen osa-alueen pienalueella 2 (koodi 1122). 

Jako pienalueisiin tuntuu joskus yllätykselliseltä. Siltasaaren pienalue 2 ei ole entisen saaren kohdalla vaan sijoittuu entisen Hakaniemen tienoille (ks. kirjoitustani 16/25). Merihaka on Vilhonvuoren  osa-alueen pienalue 3, vaikka se on kaukana Vilhonvuorenkadusta (jonka nimi muuten tulee siellä aikoinaan sijainneesta Wilhelmsberg-huvilasta). Sompasaaren pienalue 2 sijoittuu aika lailla entisen Nihdin saaren päälle.

Hämeenhakaa vinosti vastapäätä Hämeentien toisella puolella oleva kortteli (Hämeentie 5–9) kuuluu Vilhonvuoren pienalueeseen. Sen sijaan viereinen kortteli (Hämeentie 1–3) kuuluu Siltasaareen. Tämän hallinnollisen piirihimmelin esittely (suurpiiri, peruspiiri, osa-alue, pienalue) ei tainnut selventää kysymystä siitä, missä me asumme. Tämä ei ole piirijaottelun tarkoituskaan, vaan se palvelee kaupungin kehittämistä ja siihen liittyvää tiedonkeruuta. 

Jaottelu kaupunginosiin tuntuisi olevan lähempänä ihmisten kokemusta. Asuinpaikka kerrotaan usein kaupunginosan mukaan: Kruununhaka, Koskela, Kontula, Kannelmäki, Käpylä – tai Kallio. 

Myös liikenteen solmukohdilla saattaa olla merkitystä asukkaiden kokemuksille kaupungista ja sen rakenteesta. Ennen vanhaan Sörnäinen todellakin ulottui satamasta rantaa ja junarataa pitkin Hakaniemeen asti, mutta nykyisin Sörnäinen taitaa monelle olla Kurvissa sijaitsevan metroaseman seutu. Merihakaa voi olla vaikea mieltää Sörnäisiin kuuluvaksi, vaikka se Sörnäisten kaupunginosaa onkin.

Hakaniemi on merkittävä liikenteen solmukohta, mutta Hakaniemi ei virallisesti ole kaupunginosa eikä minkäänkokoinen piirikään. Kuitenkin Hakaniemi tuo monelle mieleen alueen, jossa on ranta, tori, metroasema, Ympyrätalo ja Areena-talo. Kun meille tullaan metrolla, jäädään pois Hakaniemen asemalla. Silti ainakin minusta tuntuisi vaikealta sanoa, että asun Hakaniemessä. Joskus taidan sanoa, että asun Hämeentien alkupäässä, Hakaniemen hallin lähellä. Tämä on tarkempi kuvaus kuin että asuisin Kalliossa.

Kallion kaupunginosalla on oma, vahva identiteettinsä. Itse asiassa identiteetti on niin vahva, että Kallion alue pyrkii ihmisten mielessä laajenemaan. Joskus puhutaankin Suur-Kalliosta, johon kuuluu osia Alppiharjusta, Vallilasta ja Sörnäisistä.

Mitä mieltä olet? Missä me asumme? Kirjoita mielipiteesi tämän blogin keskusteluun tai Facebookin Hämeenhaka-ryhmän keskusteluun.

Lähteitä

Helsingin alueellinen jako. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_alueellinen_jako

Helsingin keskinen suurpiiri. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_alueellinen_jako#/media/Tiedosto:Helsinki_subdivisions-fi.svg

Helsingin piirijakokartta. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_04_30_piirijakokartta_2013.pdf 

Hölttä, K. 2001. Kadonnut: Hakaniemi. Helsingin Sanomat 7.8.2001. https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000003987619.html

Kallio. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kallio_(Helsinki)

Kallion peruspiiri. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/helsinki_alueittain_2005/301Kallio.pdf

Linjat. https://fi.wikipedia.org/wiki/Linjat_(Helsinki)

Siltasaari. https://fi.wikipedia.org/wiki/Siltasaari

Sörnäinen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sörnäinen

Torkkelinmäki. https://fi.wikipedia.org/wiki/Torkkelinmäki

Silmäyksiä Hämeentie 10:n historiaan 1/26: Kadunnimet meidän kulmilla

Kadunnimet meidän kulmilla

Kirjoituksessa 16/25 kerron teollisuuden laajentumisesta 1800-luvun loppupuolella Sörnäisiin, joka ulottui satamasta Hakaniemelle asti. Teollisuustyöntekijöiden määrä kasvoi nopeasti. Monet työntekijät asettuivat asumaan työpaikkojen lähettyville Kallioon, jonne rakennettiin paljon puutaloja.

Helsinki oli 1800-luvulla ruotsinkielinen kaupunki. Niinpä yllä mainitut nimetkin olivat tuolloin Sörnäs, Hagnäs ja Berghäll. Vasta 1900-luvun vaihteessa suomesta tuli enemmistön kieli.

Vuonna 1900 julkaistu Helsingin opaskartta on vielä ruotsiksi. Siitä löytyy tuttuja kadunnimiä, mutta myös outoja. Alla ote kartasta talomme lähistöltä.

Talomme tontin osoite oli tuolloin Östra Chausén 7. Kartassa on tuttuja katuja kuten Tredje linjen (Kolmas linja) ja Aspnäsgatan (Haapaniemenkatu). Vasemmassa yläkulmassa on Lönnrotsgatan (Lönnrotinkatu), mutta sehän on nykyisin Suonionkatu. Kerron tässä kirjoituksessa lähistömme kadunnimien muutoksista.

Suomesta tuli vuonna 1809 autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnassa. 1830-luvulla määrättiin, että katujen nimet oli merkittävä kyltteihin ruotsiksi ja venäjäksi. Suomenkielisen väestön osuuden kasvaessa kyltteihin tuli myös suomenkielinen kadunnimi. Vuoden 1903 keisarillinen asetus määräsi, että katujen nimet ovat kylteissä venäjäksi, suomeksi ja ruotsiksi (tässä järjestyksessä).

Yllä on Hämeentien eli silloisen Itäisen viertotien kyltti tsaarinajalta. Venäläinen teksti on oikein (vostotšnoje šosse). Suomeksi näyttäisi olevan kolme erillistä sanaa: itä, vierto ja tie. Ehkä Itäinen viertotie ei mahtunut? Ruotsiksi on kirjoitettu chausén, ei kuten nykyruotsissa chaussén. Itse asiassa  kaupunki oli päättänyt kadun nimeksi ranskalaisen esikuvan mukaan Östra chausséen, mutta käytännössä sana yksinkertaistui. 1800-luvulla oli tavallista, että sanojen kirjoitusasussa oli horjuntaa.

Hämeeseen vievän maantien nimeksi päätettiin virallisesti Östra Chausséen vuonna 1893, mutta nimi oli tuolloin jo ollut käytössä kolmisenkymmentä vuotta (kuten kirjoituksessani 18/25 kerron). Suomalainen nimi Itäinen viertotie vahvistettiin vasta vuonna 1909, ja vuonna 1928 siitä tuli jälleen Hämeentie. Tuolloin kadun nimeksi oli myös ehdolla Viipurin valtatie (Viborgsavenyn), mutta Hämeentie voitti.

Toinen esimerkki venäjän vallan aikaisista katukylteistä on Helsingin keskustasta. Tekstit ovat prikulleen oikein (litteraatio venäjästä: pravitel'stvennaja ul; ul = ulitsa eli katu).

Katujen venäjänkieliset nimet muodostettiin usein ruotsinkielisen nimen pohjalta. Esimerkiksi Kaikukatu oli ruotsiksi Ekogatan ja venäjäksi Ehoulitsa. Talomme lähellä oleva Näckensgränd eli Näkinkuja sattuu olemaan ruotsiksi ja suomeksi melkein sama, ja se kääntyi venäjäksi Nekenskaja pereulitsa.

Asutuksen laajentuessa Kallioon tarvittiin nimiä uusille kaduille. Linjat 1–3 merkittiin Kallion vuokra-alueen jakosuunnitelmaan (eräänlaiseen asemakaavaan) vuonna 1887. Myöhemmin 1890-luvulla vahvistettiin linjat 4–6. Katujen ja talojen rakentaminen kesti vuosia – eikä Kuudetta linjaa koskaan rakennettu. Poliitikko ja kirjailija Martta Salmela-Järvinen muistelee lapsuuttaan 4. linjalla 1890-luvulla ja 1900-luvun alkuvuosina. Hänen mukaansa 4. linjan toisella puolella oli metsää ja kallioita eikä ”kaikilla kaduilla ollut edes nimiä”. 

Linjoille ehdotettiin kadunnimien tarkistuksessa vuosina 1926–27 seuraavia nimiä: 1. linja voisi olla Diakonissakatu, 2. linja Juhani Ahon katu, 3. linja Aleksis Kiven katu, 4. linja Tornikatu (tai Kallionkatu) ja 5. linja Kirjastokatu. Muutosehdotuksia ei kuitenkaan hyväksytty, vaan linjat ensimmäisestä viidenteen vahvistettiin vuonna 1928. Aleksis Kiven kaduksi nimettiin Fredriksberginkatu Kallion pohjoispuolella. .

Vuoden 1893 asemakaavassa monet katujen nimet pohjautuvat alueen vanhoihin nimiin. Katuja nimettiin huviloiden mukaan, kuten Ekogatan (Kaikukatu) ja Näckens gränd (Näkinkuja), ja maantieteellisten nimien mukaan, kuten Hagnäskajen (Hakaniemenranta) ja Aspnäsgatan (Haapaniemenkatu). 

Vuoden 1901 asemakaavaan tuli paljon uusia kadunnimiä. Rakennuskonttori ehdotti etunimiin (esim. Gabriel, Ester) perustuvia kadunnimiä. Rahatoimikamari puolestaan halusi nimetä kadut kaupungin merkkihenkilöiden (esim. Ehrenströn, Engel) ja suurlahjoittajien (esim. Kiseleff, Semigradsky) mukaan. Lopulta päädyttiin kansallisiin merkkihenkilöihin, kuninkaisiin ja maantieteellisiin nimiin. 

Merkkihenkilöitä olivat kulttuurivaikuttaja ja professori Henrik Gabriel Porthan, kielitieteilijä ja professori Matthias Alexander Castrén, tutkimusmatkailija ja professori Georg August Wallin, valtaneuvos ja marski Torkkeli Knuutinpoika, runoilija ja professori Frans Mikael Franzén, valtaneuvos ja yliamiraali Klaus Fleming sekä piispa ja suomen kirjakielen kehittäjä Mikael Agricola. Siis Porthaninkatu, Castréninkatu, Wallininkatu, Torkkelinkatu, Franzéninkatu, Fleminginkatu ja Agricolankatu. Lähteissä on linkit kuvauksiin näistä (ja myös jatkossa mainituista) henkilöistä.

Kuninkaista kadun saivat Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa ja Kaarle-kuninkaat (joita Ruotsissa on ollut monia). Siis Vaasankatu ja Kaarlenkatu. Yksi Ruotsin kuningattaren mukaan nimettu katu on myös lähistöllä, Kirstinkatu. Vuonna 1901 sen nimeksi tuli Kristinegatan. Suomenkielisen nimen Kristiinankatu se sai vuonna 1909. Katu muutettiin kuitenkin vuonna 1928 Kirstinkaduksi, jolloin yhteys kuningattareen katosi.

Vähän kauempana meistä on maantieteellisiä nimiä kuten Viipurinkatu, Porvoonkatu ja Karjalankatu. Porvoonkatu on saanut nimensä Porvoon kaupungista, mutta Vaasankatu kuningas Kustaa Vaasasta (josta myös Vaasan kaupunki on saanut nimensä).

Myös Elias Lönnrot sai kadun Kallioon vuonna 1901. Katu näkyy tämän kirjoituksen alussa olevassa kartassa sen vasemmassa yläkulmassa. Vuonna 1928 Elias Lönnrotille kuitenkin nimettiin komeampi katu Helsingin keskustassa (entinen Andreagatan eli Antinkatu). Tällöin Kallion Lönnrotinkatu sai uuden nimen, Suonionkatu. Suonio oli professori, kirjailija Julius Leopold Krohnin kirjailijanimi. 

Vuonna 1901 nimettiin Siltasaarenkadun jatke torilta kohti Kalliota Tavastgataniksi ja 1909 Hämeenkaduksi. Kuulostaa oudolta, mutta silloinhan nykyinen Hämeentie oli Itäinen Viertotie. Kallion kirkkoa ei silloin vielä ollut, vaan se valmistui vasta vuonna 1912. Vuodesta 1928 lähtien Helsingissä ei enää ole ollut Hämeenkatua. Silloin nimittäin päätettiin, että Siltasaarenkatu jatkuu Siltasaarenkatuna Kallion kirkolle asti. Samana vuonna Itäinen viertotie muutettiin Hämeentieksi.

Paljon myöhemmin tehtiin toinen outo päätös. Vuonna 1984 kadulle Hakaniemen hallin ja korttelin 295 välillä vahvistettiin nimi Pikku Siltasaarenkatu (Lilla Broholmsgatan). Kyse on siis lyhyestä kadunpätkästä Hämeentien ja Sörnäisten rantatien välillä. Katu jatkuu merta kohti Hakaniemen torikatuna ja Hämeentien toisella puolella Toisena linjana. Nimi Pikku Siltasaarenkatu lienee ollut lyhytaikainen, tai sitten ei tullut ollenkaan käyttöön. Nyt kadunpätkä on osa Hakaniemen torikatua. 

Viimeisin muutos lähialueemme kadunnimissä on Sörnäisten rantatien alkuosan muuttaminen vuonna 2022 Miina Sillanpään kaduksi. Tämä katu ulottuu Hakaniemen torikadulta Sörnäisten rantatielle, joka nykyään jatkuu Siltavuorensalmen ylittävälle uudelle Hakaniemensillalle.

Lopuksi pieni havainto katukylteistä poliittisen vastarinnan välineenä. Venäjän sortovallan vastustaminen sai monia muotoja. Nikolainkadulle (nykyiselle Snellmaninkadulle) ilmaantui vuonna 1915 tsaari Nikolai II:n vierailun alla katukyltti, joka tiivisti suomalaisten suhtautumisen venäläistämis-suunnitelmiin. Kyltti poistettiin, mutta siitä ehdittiin ottaa valokuva.

Kirjallisuutta ja lähteitä

Agricola, Mikael. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola

Castrén, Matthias Alexander. https://fi.wikipedia.org/wiki/Matthias_Alexander_Castrén

Fleming, Klaus. https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaus_Fleming

Franzén, Frans Mikael. https://fi.wikipedia.org/wiki/Frans_Mikael_Franzén

Helsingfors stad, Namnberedningen 1971. Helsingfors gatunamn. Helsingfors stads publikationer 24. Helsingfors.

Helsingfors stad. Plan af Helsingfors 1900. https://datastore.hri.fi/Helsinki/kartat/1900_Plan_af_Helsingfors_stad.tif

Helsingin kaupunginmuseo 1999. Nokea ja pilvenhattaroita. Helsinkiläisten ympäristö 1900-luvunvaihteessa. Narinkka.

Helsingin kaupunki. Nimistötoimikunta 1979. Helsingin kadunnimet 1. Toinen korjattu painos. Helsingin kaupungin julkaisuja 24.

Helsingin kaupunki. Nimistötoimikunta 1979. Helsingin kadunnimet 2. Helsingin kaupungin julkaisuja 32.

Helsingin kaupunki. Nimistötoimikunta 1999. Helsingin kadunnimet 3.

Kaarle - Ks. Luettelo Ruotsin hallitsijoista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Ruotsin_hallitsijoista

Kivi, Aleksis. https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksis_Kivi

Lönnrot, Elias. https://fi.wikipedia.org/wiki/Elias_Lönnrot 

Porthan, Henrik Gabriel. https://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_Gabriel_Porthan

Salmela-Järvinen, M. 2000. Niin kuin se parasta on ollut. Teoksessa Haavikko, P. Helsinki – kaupunki graniittisilla juurilla, avaralla niemellä. Helsinki, Art House, 101–108.

Sortovuodet. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sortovuodet

Suonio. Julius Leopold Krohnin kirjailijanimi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Julius_Krohn

Torkkeli Knuutinpoika. https://fi.wikipedia.org/wiki/Torkkeli_Knuutinpoika

Wallin, Georg August. https://fi.wikipedia.org/wiki/Georg_August_Wallin