Silmäyksiä Hämeentie 10:n historiaan 15/25: Näkinkuja

Näkinkuja

Talomme Hämeentien puolelta avautuva Näkinkuja antaa miellyttävän vaikutelman. Kadun vasenta reunaa koristavat isoiksi kasvaneet lehmukset, ja läpiajoliikenne Hämeentielle ja Hämeentieltä on saatu loppumaan. 

Näkinkujan luonne oli kuitenkin ennen toisenlainen. Se oli raja asuinrakennusten ja teollisuuslaitosten välillä. Ilmakuvakartta vuodelta 1925, vuosisata sitten, kertoo rajan jyrkkyydestä. 

Kuvassa vasemmalla ylhäällä on Eläintarhanlahti ja sen edessä Ympyrätalon tieltä purettu talo. Siitä oikealle on Arena-talo ja sen edessä Hakaniemen halli. Edelleen oikealla on kortteli 295, jota rajaavat Näkinkuja, Sörnäisten rantatie (jonka nimi nykyisin tällä kohdalla on Miina Sillanpään katu), Hakaniemen torikatu ja Hämeentie. 

Tämän korttelin itä- ja eteläpuolella oli teollisuuskortteleita. Sörnäisten rantatietä pitkin kulki rautatie Sörnäisten satamasta Hakaniemen torille ja alueen konepajoihin. Rautatie purettiin vuonna 1960.

Korttelin 295 länsipuolella ovat Hakaniemen halli ja tori. Korttelin luoteiskulmassa oli Hakaniemen voimalaitos, joka tuotti vuosina 1900–1914 sähköä Helsingin Raitiotie- ja Omnibus-Osakeyhtiölle raitioteiden tarpeisiin. Voimalan paikalle rakennettiin Arena-talo vaiheittain vuosina 1924–1929.  

Korttelin 295 pohjoispuolella Hämeentien varrella sijaitsi jo tuolloin asuinrakennuksia. Meidän talomme edeltäjä, tumma matala rakennus, on oikealla keskellä ison tehdasrakennuksen takana. Nykyinen rakennuksemmehan valmistui vasta vuonna 1929. 

Korttelissa 295 on taloja sekä katujen varsilla että korttelin sisällä. Osa taloista on matalahkoja puutaloja, osa kivitaloja. Näkinkujan varrella on pääasiassa puutaloja. 

Seuraava kuva vuodelta 1940 kattaa vain osan korttelista 295. Näkinkuja kulkee vasemmalta ylhäältä oikealle alas ja Hämeentie oikealle ylös. Korttelin rakennuskanta vaikuttaa samalta kuin 15 vuotta aiemmin. Tässä kuvassa näkyy korttelin keskellä olevia rakennuksia. 

Kuvassa Näkinkujan toisella puolella on teollisuuskortteli. KONE-SILTA tarkoittaa Kone ja Silta Oy:tä, tuossa vaiheessa jo Wärtsilän omistamaa. Konepajateollisuutta sijaitsi siis aivan talomme vieressä. 

En ole löytänyt valokuvia Näkinkujasta ennen 1970-lukua. Seuraavassa Kari Haklin kuvassa on näkymä Näkinkujalta hieman vasemmalle korttelin 295 sisälle. Korttelin keskellä on puurakennuksia. Näkinkuja 5:ssä sijainnut puurakennus on purettu, ja tilalla on parkkipaikka. Talomme näkyy taustalla oikealla.

Seuraavan kuvan on ottanut Eeva Rista vuonna 1970. Nyt ollaan korttelin keskellä, parkkipaikalla. Puutalon takana on Näkinkuja ja sen toisella puolella konepajarakennus. 

Seuraavassa kuvassa näkyy talomme Näkinkujan päässä. Kuvan on ottanut Simo Rista vuonna 1970. Aivan kuvan vasemmassa reunassa on Sörnäisten rantatie 5:een (Miina Sillanpään katu 7:ään) rakennetun kerrostalon pääty. Hämeentie 3:n toimistorakennusta Näkinkujan puoleisine teatterisiipineen ollaan juuri rakentamasssa. Oikealla on yksi konepajan rakennuksista. Talomme näyttää aikalailla samanlaiselta kuin nykyisin. Kallion kirkko kohoaa komeasti taustalla.

Näkinkuja 7:ssä eli korttelin 295 eteläpuolella sijaitsi osto- ja myyntiliike. Kuvan siitä otti Eeva Rista vuonna 1970. Liike näkyy olevan erikoistunut lastenvaunuihin ja -rattaisiin.

Kuva alla on Näkinkujalta, konepajan puolelta vuodelta 1976. Ilkka Pöyhösen ottamassa kuvassa lienee kaksi konepajalla työskentelevää miestä haalareissa ja lippalakissa. Kolmas mies on kaupunkiasussa.

Viimeinen kuva on vuodelta 1987, Jan Alancon ottama. Talomme edustalla Näkinkujan varrella on laaja pysäköintialue. Kuvan oikeassa alakulmassa näkyvällä autolla tuskin enää ajetaan. Koko-teatterin talo Hämeentie 3:ssa mutta Näkinkujan puolella on jo rakennettu (1970), samoin Saalem-seurakunnan rakennus Näkinkuja 3:ssa (1977). Meidän talomme Hämeentien puoleisissa liiketiloissa ovat Helsingin Seudun Osuuspankki ja Helsingin Puhelinyhdistys. A-portaan oikealla puolella sijaitsevan pienen liiketilan toimijaa ei näy, mutta muhkea raidallinen markiisi suojaa ikkunaa.

Mistä Näkinkuja on saanut nimensä? Nimi juontuu konepaja-alueen keskellä sijainneesta huvilasta, jonka nimi oli Näkki (ruotsiksi tuolloin Necken). Huvilan ympärille rakentui 1800-luvun puolivälistä alkaen yksi Helsingin suurimmista konepajoista. 

Lähteitä

Arena-talo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Arenan_talo

Auvinen, J. 2012. Kallion kaduilla puutalojen aikaan. Kustantaja Laaksonen. 

Hakkarainen, H., L. Putkonen 1996. Helsingin kantakaupungin teollisuusympäristöt. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 1/1995. 

Helsingin kaupunki 2021. Hakaniementori. Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2021:8. https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2021_kaava/843_kaupunkirakenne_ja_ymparistohistoriaselvitys.pdf

Helsingin kaupunki 2024. Kallion asemakaavakokonaisuus. Julkisen ulkotilan ympäristöhistoriaan perustuva ominaispiirreselvitys ja kehittämisperiaatteet. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2024:24. https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-24-24.pdf

Helsingin kaupunki, Helsinki-kuvia. https://www.helsinkikuvia.fi/

Silmäyksiä Hämeentie 10:n historiaan 14/25: Elämää Hämeentie 10:ssä vuonna 1935

Elämää Hämeentie 10:ssä vuonna 1935

Monet jo vuosia toimineet liikkeet ja ammatinharjoittajat jatkavat talossa. Tällaisia ovat postin Kallion haaraosasto, Hiltusen vaatturiliike, asianajaja Mäenpää, lääkäri Wetterstrand sekä parturi ja kampaamo. Pianonsoiton opetusta on edelleen tarjolla, samoin kieltenopetusta ”ehtolaisille” (hylätyn arvosanan saaneille oppikoululaisille, joille annettiin kesällä mahdollisuus parantaa osaamistaan ja päästä seuraavalle luokalle). 

Talossamme on useita uusiakin liikeyrityksiä. Suomen kauppakalenteri kertoo, että Kansallis-Osake-Pankin haarakonttori on Hämeentie 10:ssä. Huonekaluliike Huonekalukeskuksella on talossa yksi toimipisteistään. Myös Siltasaaren Vanu- ja Sänkyvaateliike on aloittanut toimintansa. (Soisi kyllä, että nykyäänkin talossamme toimisi näiden tapaisia liikeyrityksiä.)

Hämeentie 10:een haetaan edelleen vuokralaisia sekä asuntoihin että myymälöihin.

Talon huoneistoja tarjotaan tavallisimmin vuokrattavaksi, mutta yhdessä ilmoituksessa alkovihuonetta (eli nukkumasyvennyksellä varustettua yksiötä) tarjotaan ostettavaksi. Olikohan talossa sekä Christides-suvun omistamia vuokrahuoneistoja (ks. kirjoitustani 9/25) että omistusasuntoja (suvun tai muiden), joita näin pyrittiin myymään?

Täysihoidossa asuminen tuntuu nykyään kovin vanhanaikaiselta, mutta 1930-luvulla tällaisia asuntoja oli tarjolla. Mahtoikohan täysihoitoa herroille tarjoava henkilö itsekin asua huoneistossa, vai miten palvelu oli järjestetty?

Sanomalehtiä selatessa saa vaikutelman, että taloustilanne on paranemaan päin. Palvelukseen halutaan -ilmoituksia on nimittäin paljon. Alla muutama Hämeentie 10:een liittyvä ilmoitus. Nimike ´eteistyttö´ on tainnut jäädä käytöstä, samoin kuin ´yksinpalvelija´. 

Työnhakuilmoituksiakin on sanomalehdissä edelleen runsaasti. Seuraavasta ilmoituksesta ei oikein tiedä, onko se työnhakuilmoitus vai seuranhakuilmoitus...

Lehtien jotkut sekalaiset ilmoitukset ovat nykylukijalle outoja. Alla ylimmässä ilmoituksessa ”nuorimies” ihan nimellään hakee puolisokseen varakasta neitiä tai leskeä. Alempi ilmoitus on salaperäinen: millä tavalla tunnettu henkilö ja millaisia tehtäviä hän ottaisi suorittaakseen?

Yleisurheilu oli suosittua 1930-luvulla. Suomalaiset yleisurheilijat menestyivätkin usein erinomaisesti kansainvälisissä kilpailuissa. Seuraavassa uutisessa kerrotaan Helsingin Kullervon ja Helsingin Kisa-Toverien kilpailuista kesällä 1935. Osallistumisesta tulee ilmoittaa Hämeentie 10:ssä asuvalle seurojen edustajalle. Molemmat seurat toimivat edelleen.

Allaolevan elokuvailmoituksen mukaan Hämeentie 10:ssä olisi elokuvateatteri Kaleva. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan ilmoituksessa on osoite väärin. Kaleva sijaitsi naapurissa, Hämeentie 8:ssa.

Sijaintisekaannukset tuntuvat jatkuvan nykyäänkin. Mehdi´s Kallio Bar mainostaa toimintaansa verkossa ja kertoo osoitteekseen Hämeentie 12.

Seuraavat kirjoitukseni tulevat käsittelemään Helsingin teollistumista, joka merkittävältä osaltaan tapahtui aivan meidän naapurissamme.

Lähteitä

Helsingin Kisa-Toverit. https://www.helsinginkisatoverit.fi/

Helsingin Kullervo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Kullervo

Helsingin seudun elokuvateattereita 1900-luvun alusta lähtien. https://kavi.fi/erikoiskirjasto/kirjaston-aineistot/helsingin-seudun-elokuvateatterit/

Silmäyksiä Hämeentie 10:n historiaan 13/25: Elämää Hämeentie 10:ssä vuonna 1934

Elämää Hämeentie 10:ssä vuonna 1934

Kirjoitukseni 4/24 kuvasi elämää Hämeentie 10:ssä heti rakennuksen valmistumisen jälkeen vuosina 1929–1930. Kirjoitus 11/24 kuvasi talon elämää vuonna 1931, kirjoitus 1/25 vuonna 1932 ja kirjoitus 10/25 vuonna 1933. Tässä kirjoituksessa tarkastelen tapahtumia talossa vuonna 1934.

Tammikuun alussa talon väkeä järkytti kaksoismurha. Se herätti suurta huomiota koko Suomessa. Lehdet kautta maan kirjoittivat siitä, verisiä yksityiskohtia kaihtamatta. Henkilösuojaa ei ollut. Seuraavassa hieman lyhennettynä Uuden Ajan kirjoitus, josta olen poistanut henkilötietoja:

”Vainohullu poika ampunut isänsä ja äitinsä: Kauhea verinäytelmä Helsingissä. Lauantain vastaisena yönä tapahtui Helsingissä jälleen harvinaisen raaka ja julma verinäytelmä. Sanottuun aikaan oli Hämeentie 10:ssä olevaan asuntoon, jonka omistaa kauppamatkustaja N. T., saapunut tämän vanhin, 26-vuotias poika, murhaten vähän sen jälkeen kylmäverisesti Parabellum-pistoolilla ampuen sekä isänsä että äitinsä. 

Tapahtuman kulku on pääasiassa seuraavanlainen: Klo 23,40 ilmoitettiin Helsingin IV:een poliisipiiriin, että Hämeentie 10:ssä oli tapahtunut kaksoismurha. Mainitusta poliisipiiristä lähetettin heti paikalle poliisikomennuskunta. Vähän myöhemmin saapuivat asuntoon etsivät rikospoliisit etsivän poliisin päällikön, tuomari Hyvärisen johdolla. Viimeksimainitut pääsivät hyvin asuntoon, sillä IV:n piirin miehet olivat siellä jo vähää aikaisemmin. Paikalla suoritetussa tutkimuksessa todettiin, että mainitussa asunnossa asuu 54-vuotias kauppamatkustaja N. T. ja hänen samanikäinen vaimonsa O., kaksi poikaa ja tytär. Heidän käytettävissään on kahden huoneen huoneisto kylpyhuoneineen. 

Kuulustelussa voitiin edelleen todeta, että mainitun N. T:n vanhin, 26-vuotias, poika, opiskelija T. T. – hän on opiskellut m.m. Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa – oli saapunut perjantaina klo 23 jälkeen kotiinsa ja ensiksi tullut huoneeseen, jossa hänen nuorempi veljensä ja sisarensa nukkuivat.

Kotiin tullessaan oli T. T. haiskahtanut vähän väkijuomille, mutta ei ollut puhunut juuri mitään veljensä ja sisarensa kanssa, vaan oli mennyt miltei heti siihen huoneeseen, jossa hänen vanhempansa nukkuivat ja lukinnut eteiseen johtavan oven perässään. Vähän tämän jälkeen oli vuoteessa ollut nuorempi veli kuullut laukauksen, ja ryntäsi hän suoraa päätä vanhempiensa huonetta kohti. Eteisestä tähän huoneeseen johtava ovi oli kuitenkin sisältä veljen lukitsema, hän sieppasi tämän vuoksi eteisen naulasta kiväärin, jonka tukilla hän rikkoi oven peilin. Sitä ennen kuitenkin oli vanhempien huoneesta kuulunut jo toinen laukaus. Nuoremman veljen onnistui lopulta päästä huoneeseen.”

Myöhemmissä kirjoituksissa kerrotaan, että lääkäri on todennut tekijän ”jakomielitautiseksi” eli nykytermein skitsofreniaa sairastavaksi. Tästä kertoo esimerkiksi Sisä-Suomi: ”Teko tapahtunut mielenhäiriössä, surmaaja sairastaa jakomielitautia.” Helsingin Sanomat kertoo, että tekijä on ”määrätty yleiseen mielisairaalaan”, siis tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon.

Vuodelle 1934 osui toinenkin tapahtuma, josta lehdet kirjoittivat. Hämeentie 10:n kohdalla vanhuksen jalka murtui, kun hän jäi auton alle. Ajan Suunta -lehti tietää kertoa, ettei nainen nähnyt linja-autoa auringon häikäisyn vuoksi. Alla on uutinen Uudesta Suomesta.

Ikävistä uutisista huolimatta Hämeentie 10:ssä elettiin monimuotoista ja yritteliästä kaupunkielämää. Ajatkin olivat parantumassa ja pula-aika hiljalleen väistymässä. 1930-luvun loppupuolelle tultaessa maan talous kehittyi suotuisasti, mutta nousukausi päättyi jo puolen vuosikymmenen päästä toiseen maailmansotaan.

Monet jo vuonna 1933 talossa toimineet liikkeet ja ammatinharjoittajat jatkavat. Tällaisia ovat postin Kallion haaraosasto, Hiltusen vaatturiliike, Mäntsälän osuusmeijeri, Hedmanin muotiliike, asianajaja Mäenpää, Uudenmaan huutokauppa sekä parturi ja kampaamo. Kahvikauppa Fennia ei ilmeisesti enää ole talossa. Edellisenä vuonna toimineen käsityö- ja lankaliikkeen sijasta talossa toimii Oy. Agentuuri ja Kauppa Ab. – ellei se sitten ole  liikkeen jatkaja.

Samainen agentuuriliike tarjoaa työtä lippalakintekijälle ja paitaompelijalle. Hiltusen pukimoliike tarjoaa työtä takkiräätälille. 

Uutena liikkeenä talossa toimii vanuliike. Ilmoituksessa on hiukan oudosti sanottu, että liike ”vaihtaa lumppuja”, kun kaiketi tarkoitetaan ostamista. Lumppuja ovat käytöstä poistetut rikkinäiset vaatteet, kankaat ja muut tekstiilit. 

Talossa on nyt hammaslääkäri. Sen sijaan lääkärivastaanotoista ei enää löytynyt  yhtään mainosta.

Kotiapulaisia tarvitaan edelleen. Helsingin Sanomien ilmoituksesssa haetaan 15–16-vuotiasta, ruotsia puhuvaa tyttöä, jonka tulisi myös olla lapsirakas.

Lehdissä on runsaasti tavaroiden myynti-ilmoituksia. Hämeentie 10:ssä on vuonna 1934 myytävänä muun muassa rautasänky ja karvalankamatto.  

Talossa annetaan pianotunteja. Opettajalla on sama sukunimi ja puhelinnumero kuin  hammaslääkärillä. 

Lehdissä, tässä tapauksessa Uudessa Suomessa, oli kadonnut-osasto. Oheisessa ilmoituksessa kaivataan kahvatonta sateensuojaa. Vakavammistakin katoamisista kirjoitettiin lehdissä. Helsingin Sanomissa on seikkaperäinen juttu kadonneesta miehestä. Hänestä kerrotaan nimi, ammatti ja vaatetus. Fyysiset tuntomerkitkin annetaan: niskassa on arpi ja jalassa tatuointi, joka esittää ”naisen rintakuvaa hattu päässä”.  

Talossa on tarjolla vuokra-asuntoja. Luotettavat naisvuokralaiset tuntuvat olevan toivottuja. Yhdessä ilmoituksessa haetaan perheen pojan huonetoveriksi koululaista tai opiskelijaa. Vuokralaiseksi tuleva koululainen voisi saada apua kouluaineissa, varmaankin vuokranantajalta. 

Toinen talon asukas ilmoittaa antavansa sekä yksilö- että ryhmäopetusta kaikissa aineissa keskikoulun oppilaille. Ylemmille luokille (nykyistä lukiota vastaaville) opetusta on tarjolla saksassa, ruotsissa ja englannissa. Tuohon aikaan oppikoulussa saattoi saada ehdot, jolloin kesällä piti opiskella ja päästä läpi tentistä. Ellei päässyt, jäi luokalle.